Minulla on ollut nyt jo pidempään jatkunut henkilökohtainen matalapaine, ja on tuntunut vähän, että kurssi ei lähde nousuun millään. Kaipa tämä liittyy siihen, kun sanotaan, että kroonistuessaan ns. hyvä stressi muuttuu pahaksi stressiksi. Vähän liian monta rautaa tulessa yhtä aikaa, ja vähän liikaa itselle asetettuja tavoitteita ja odotuksia, niin siinäpä se soppa onkin valmis. Tänään puolestaan olu työmaalla niin hulvaton päivä, että suupielet kääntyi väkisinkin ylöspäin, kun sai taas kerran huomata omaavansa yhden ehkä maailman parhaista työyhteisöistä. Meillä on henkilökuntaa enemmän kuin jaksan muistaa, mutta meistä vajaa parisenkymmentä on juuri sopivasti samalla tavalla vinksahtaneita, että keksitään aina yhdessä jotain hulppean hölmöä toteutettavaksi. Tänään filmattiin musavideota vailla minkäänlaista taitoa, mutta se mikä taidoissa uupuu, paikattiin kyllä hillittömällä meiningillä. (Niille, jotka eivät ole blogia pitkään seuranneet kerrottakoon, että musaviedoiden teko ei todellakaan kuulu normiarkeemme.)
Tästäpä innostuneena ajattelin yrittää vakuuttaa itseni siitä, että asiat eivät suinkaan ole nin päin honkia kuin koko ajan tunnun ajattelevan, ja listailla asioita, jotka saavat minut hymyilemään juuri nyt.
1. Pitkät lämpimät illat.
Täällä pohjoisessa Suomessa huomaa kesän tulon, ei suinkaan välttämättä puiden lehdistä ja kukkivista kirsikkapuista, vaan pitenevistä illoista. Ulkona on valoisaa jo pitkälle yli iltakymmeneen, ja leppeässä iltatuulessa tuntee jo kesän lupauksen. Valoisan ajan lisääntyminen on jo selvästi näkynyt unirytmeissäni ja unen tarpeen vähenemisesä ylipäätään.
2. Terveelli(semmä)t herkut
Olen onnistunut vihdoin vierottamaan itseni monta kuukautta vaivanneesta karkkihimosta. Tavallisen karkin syönti saa nyttemmin olon tosi huonoksi ja mahan kipeäksi, ja olenkin koukuttanut itseni terveelliseempiin vaihtoehtoihin. Raakasuklaakuorrutteiset mulperit ovat nykyinen vakioperjantaipussini, ja vaikka tulevatkin ajamaan minut vielä konkurssiin, niin näistä en luovu. Toinen suosikkiyhdistelmäni on pakastekuivatut mansikkalastut ja kuorimattomat mantelit. Nam.
3. Lapsen kikatus
Maailman kaunein ääni on oman tenavan kikatus. Pikkukutitukset silloin tällöin saa helisevän naurun kikatuksen kumpuamaan niin suoraan pienestä sydämestä, että omakin sydän sulaa.
4. Lähestyvä loma
Kun juuri tällä hetkellä töissä eletään vuoden kiireisimpiä kuukausia, ja siihen päälle on buukattu lukuisat syntymäpäivät, muut juhlat ja kodin pikkuremonttiprojekti muutamia asioita vain mainitakseni, siintää edessä oleva loma silmissä maaliviivana, jonne saavuttaessa saa vihdoin hieman huokaista.
5. Hyvä kahvi
Ei päivää ilman kahvia. Ja hyvällä kahvilla minä tarkoitan kunnon täyteläistä espressoa. Kuvitelkaa silmienne eteen paahteiset kesäkadut ja tuulessa huojuvat palmupuut. Tuuli tuo tullessaan meren tuoksun, ja kuulet jo pärskeet korvissasi. Ilma on niin kosteaa, että luonnonkihara tukka taipuu väkisinkin kikkaroille. Avaat parvekkeen oven ja kuulet ympärilläsi italiankielisen puheen sorinaa ja töihin kiiruhtavien ihmisten skoottereiden pärinää, lasten naurua. Tähän mielenmaisemaan, sieluni toiseen kotimaahan Italiaan minä matkustan joka kerta istahtaessani rauhassa hetkeksi espressokupin ääreen. Ja tästä syystä minä en juo niinkutsuttua tavallista suomalaista kahvia kuin harvoin. Onneksi tummapaahteiseen kahviin tottuneille makunystyröilleni on tarjolla myös helppo ja nopea ratkaisu, kun pöräyttelen Nespressokeittimelläni milloin mitäkin herkullisista Nespressomauista. Juuri tällä hetkellä keittimestä löytyy usein ikisuosikkimakuni Roman lisäksi mausteisempi Rosabaya. Ja kun suljen silmät, olen hetken aikaa juuri siellä missä haluaisin.
Ihania ajatuksia! Voi miten sokerikoukusta eroon? Miten??
VastaaPoistaPiti ensin ottaa melkoinen pohjakosketus... Pikku sairastelu katkaisi treeniputken ja minähän sitten kaikki tai ei mitään ihmisenä annoin mennä...vetelin kuukauden putkeen joka ilta jotain mässyä ja samalla kärsin. Koko ajan ahdisti, väsytti, kolotti joka paikkaa ja ennen muuta kaikki asiat otti pattiin. Tiesin sen johtuvan sokerista ja silti vaan jatkoin, kunnes sitten eräänä päivänä päätin vaan pistää pussin kiinni. Parissa viikossa alkoi sokerihimot helpottaa ja sitten ajatuskin ällöttämään. Makuaisti on parantunut ja nyt esim, kirsikkatomaatit maistuu niiiin makeilta, että ne on jo ihan karkkia. Samoin iho on kirkastunut selvästi.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista