Babyshower

Ei, ei suinkaan minun. Vauvakutsut siis. Vaan erään läheisen kollegani, jonka luokse minut oli eilen kutsuttu juhlistamaan hänen äitiyslomalle jääntiänsä. H-hetkeen on vielä kuukauden päivät, mutta iloinen joukko ystäviä ja työkavereita kokoontui jo nyt juhlistamaan pian syntyvää vauvaa. Tulevan äidin lähimmät ystävät olivat panneet parastaan koristeluiden kanssa, ja lisäksi ohjelmassa oli nyyttäriherkkujen nauttimisen lisäksi mm. vieraskirjan täyttämistä, lasketun ajan ja vauvan mittojen arvaamista sekä pikkuruisten bodyjen koristelua kangasväreillä. Itse jätin taiteilun minua taitavammille, mutta täyttelin sentään jokseenkin hurmaavan lomakkeen, jossa sai jo valmiiksi lähettää terveisiä ja elämänohjeita vauvalle. Juhlissa näin muuten ihkaensimmäistä kertaa myös sen paljon puhutun vaippakakun, jonka lähipiiri oli koristeeksi ja lahjaksi väsännyt. Olipa kyllä kerrassaan mukavat ja lämminhenkiset kutsut, vaikka toinen puoli vieraista ei etukäteen tuntenutkaan toista puolta vieraista. Lisäksi tällaiset juhlat saa aina niin tuoreesti pintaan omat tunnelmat kolmen vuoden takaa, ja miten silloin tuntui, että edessä on suuri tuntematon. Nyt edessä onkin kohta oman elämäni miehen kolmivuotiskekkerit, pitäisi jo kovasti alkaa suunnittelemaan, että kuukauden päästä olisi kaikki valmiina.