Self-help

Tiedättekö, että minä olen vallan hurahtanut kaikenlaisiin elämäntaidon oppaisiin. Kaikki taisi saada alkunsa ruokavalioremontista, joka alkoi vuosi sitten, mutta sittemmin olen lähtenyt etsimään kirjallisuudesta neuvoa muullekin elämän saralle. Tänään ajattelin vikata teille muillekin mielenkiintoista luettavaa, jos vaikka kesälomalla sattuisi olemaan ylimääräistä aikaa tuhottavaksi.

Ensimmäisenä lähdin kirjastosta hakemaan psykologi  Robert E. Leahyn teosta Älä huoli. Tätä opusta minulle suositteli osteopaattini, jolla on fysiikan hoidon ohessa tapana pyrkiä aina hiukkasen huolehtimaan myös asiakkaan psyykkisestä hyvinvoinnista. Olen kulkenut samalla osteopaatilla jo vuosikausia, ja hän on oppinut hyvin tuntemaan mielenliikkeeni, ja tietää kyllä, millaiseen murehtimiseen täydellisyydentavoittelija minussa aina sortuu. Kirjassaan Leah kertoo usean meistä potevan ns. yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, eli ns. entä jos-sairautta ja tarjoaa seitsenaskelista ohjelmaa, jonka avulla me kaikista asioista liikaa huolta kantavat voisimme vapautua vanhoista toimintavoistamme. Opuksen lukeminen on vielä toistaiseksi selailuvaiheessa, mutta toivossa on hyvä elää, että kesän lopussa täälläkin koneen takana istuskelisi hieman vähemmän huolestunut bloggaaja.

Rubinin Onnellisuusprojektin, ja Chapmanin Rakkauden kielen bongasin iki-ihanan Monan vinkistä myös lukulistalleni, ja Onnelllisuusprojekti onkin antanut minulle jo melkoisia oivalluksia omaankin elämääni. Kollegani, joka on minun tavoin melkoinen pessimisti realisti naureskeli työmatkalla kirjalleni, ja sanoi uskovansa vasta kun näkee, että pelkästään kirjaa lukemalla voisi(n) muuttua onnellisemmaksi ja iloisemmaksi. Kenpä tietää, mutta ainakin muutamia oppeja ajattelin Rubenilta pihistää käyttööni. Rakkauden kieli puolestaan käsittelee parisuhdetta, joka tällaisen ruuhkavuosissaan kiitävän ihmisen elämässä tuppaa helposti jäämään vähemmällle huomiolle.

Samalle huuhaa-osastolle taisi kollega niputtaa seuraavan teoksen, jota olen jo hartaasti opiskellutkin, Välilevyn pullistuman, ja erinäisten polvi- ja nilkkavammojen vuoksi kuljen osteopaatin ohessa myös hierojalla, joka on erikoistunut käsittelemään kehon heijastealueita. Uskomatonta onkin, miten vaikka jalkapohjasta painelemalla kieroon vääntyvä lantioni suoristuu ja selkäkivut helpottuvat. Olenkin jo pitkään etsiskellyt, missä voisi itse päästä opiskeleman vyöhyketerapiaa, mutta koska en moista opinahjoa olen vielä onnistunut löytämään, päätin aloittaa opiskelun kirjallisuuden pohjalta. Vinkatkaahan, jos teillä on kenelläkään tietoa asiasta.

Viimeisimmät kirjat käsittelevätkin sitten ravintoa. Kirjailija Kaisa Jaakkola tuli minulle tutuksi liityttyäni keväällä ilmaiseen Taikinasta Teräkseksi nettivalmennukseen, jonka järjestäjänä toimi kyseisen kirjoittajan Optimal Performance yritys. Hormonidieetti ja Hormonitasapaino sisältävät vaihtoehtoista ravintotietoutta ilman liikaa punnitsemista ja nipottamista ja maalaisjärkeä soveltaen. Teoksissa käsitellään äärimmäisen laajasti hormonitoimintamme vaikutuksia eri alueisiin, kuten esimerkiksi uneen ja jaksamiseen, ja kerrotaan, miten ravitsemuksella voi näihin vaikuttaa.Paksut teokset on myös jaoteltu selkeästi, joten kukanenkin voi halutessaan poimia helposti lähinnä itseään olevat asiat luettavaksi.

Onko teillä tapana lueskella itsehoito-oppaita? Laittakaahan vinkkiä tulemaan, jos olette löytäneet samankaltaisia mainioita kirjoja, jotka minunkin pitäisi lisätä lukulistalleni.