Uudet ihanat mustavalkoiset posterit vihdoin seinällä (sisältää alekoodin)

* Yhteistyössä Gallerix.* Alekoodi postauksen lopussa.

/In love with my new posters from Gallerix./

Heipä hei pitkästä aikaa täällä blogin puolellakin! Nykyään tahtoo kiireinen elämä viedä mennessään niin, että kuvat ja kuulumiset tulee enimmäkseen jaettua instan puolella, mutta tällä kertaa päätin tulla tänne blogin puolelle jotta saan kerralla jaettua useamman kuvan uusista huipuista Gallerix postereistani.

Instan seuraajat ehkä muistavatkin, että kuukausi takaperin kyselin stoorien puolella melipidettä siitä, millaisia uusia postereita hankkisin olohuoneeseen. Ääniä tuli mukavasti ja itse asiassa eniten ääniä sai useamman posterin beigensävyinen kollaasi, mutta lopulta sen viimeisen ja painavimman sanan sai sanoa tämän talon toinen asukas, eli kymmenvuotias poikani, joka epäröimättä yhtään valitsi kolmesta eri vaihtoehdosta juuri nämä posterit sanoen, että nuo sopii parhaiten meille. Välillä oikein huvittaa kuinka se omena ei todellakaan ole pudonnut kauas puusta kun poika ottaa kantaa sisustukseen, kuvien stailaamiseen ja pukeutumiseen liittyviin asioihin...

Kuvaushetkellä olin juuri raahanut jättimäisen olohuoneen mattomme pesuun, joten omaan silmään olohuone näyttää vähän hassulta, mutta ripustettuamme posterit seinälle totesin pojan kyllä olleen oikeassa. Järjestelmällisyyttä rakastava silmäni ei varmastikaan olisi kauaa jaksanut katsella epäsymmetristä asetelmaa, mutta tämä ajaton ja kaunis kolmen mustavalkoisen julisteen kollaasi antaa katseen levätä. Seinälläni roikkuvat tällä hetkellä siis nämä posterit: Bouquet of white peonies koossa 50 x 80, White dried flower koossa 50 x 80 ja White rose no 2 koossa 50 x 80. Mustavalkoiset kuvat on myös siinä mielessä helppoja, että antavat tilaa vaihdella tekstiilien, kynttilöiden ja kukkien väriä mielin määrin sesonkien vaihtuessa riitelemättä niiden kanssa.

Suurimmaksi vaikeudeksi uusia julisteita valitessa koitui siis Gallerix-verkkokaupan suuri valikoima, Istuin monta iltaa koneella selaamassa valkoimaa läpi ja ehdin tosiaan muuttaa mieltäni jo useampaan kertaan, kunnes lopulta J. sai tehdä sen lopullisen päätöksen. Päädyin kuitenkin tilaamaan myös muutaman muun julisteen makuuhuoneeseen ja pikkuruiseen aulatilaamme. Minut tuntevat saattavat hieman hämmästyä siitä, että osa niistä on jopa värikkäitä. Näistä tulossa kuvia heti kun ehdin posterit seinälle ripustamaan, mutta jos uteliaisuus yllätti, pääset kurkkaamaan valikoimani jo ennakkoon täältä.

Posterit on ripustettu seinälle muovikehyksiin tarrakoukuilla niin, että seinään ei tarvinnut tehdä reikiä. Olen jo vuosikausia ripustanut kaikki tauluni Command-tarrakoukuilla, jotka irtoaa seinästä jälkiä jättämättä, mutta jaksavat silti kannatella isommankin kehyksen. Ennen ripustamista merkkasimme J:n kanssa taulujen paikat helposti irtoavalla sähköteipillä, niin pystyimme vähän hahmottamaan tauluille sopivaa korkeutta ja niiden välejä. Kärsimättömästä luonteestani huolimatta jaksoin tällä kertaa käyttää jopa vatupassia koukun paikkoja merkatessani, joskus aiemmin kun on tulut laitettua ne vähän sinnepäin...

Heräsikö sielläpäässä yhtään sellainen olo, että olisipa mukava piristää omaa kotia muutamalla uudella julisteella? Nyt olisi hyviä uutisia. Blogin seuraajat saavat nimittäin koko valikoimasta 30% alennusta koodilla ladolcevita30 Eikun selaamaan valikoimaa!

Loppiainen

 /Back to work tomorrow. But oh what a wonderful Christmas Break it has been./

Loppiainen. Viimeinen lomapäivä on alkamassa ja joulu on kerätty kotoa pois jo Uuden Vuoden jälkeen. Tämän päivän kuvissa vielä kuitenkin esiintyy vierashuoneen maltillinen joulukoristelu. 

Joulua poissiivotessani sain muuten huomata, että eivät ne nuo kestokuusetkaan koko ikää taida kestää. Omani on jo 12 vuotta vanha ja vaikka hyvin on palvellutkin, san kuusen takaisin pakkaukseensa sullottuani imuroida neulasia kuin aidon kuusen jälkeen konsanaan. Monen muunkin päivityksistä on näkynyt samanlaisia aatteita kuin itsellä, että vaikka joulun koristelu ajoissa onkin mitä ihaninta puuhaa, on lähes yhtä ihanaa kerätä joulu ajoissa takaisin laatikoihinsa seuraavaa vuotta odottamaan. Jotenkin sen joulun kaikkinaisen runsauden sijaan kaipaa ympärilleen tyhjää tilaa, avaruutta ja puhtaita pintoja, joiden ympäröimänä on hyvä lähteä rakentamaan uutta vuotta.

Kahden ja puolen viikon joululoma on muuten tänä vuonna tuntunut ennätyspitkältä. Tuntuu kuin näihin päiviin olisi mahtunut kokonainen pieni elämä. Nykyään kun kiitollisuuden tunne kumpuaa jo herkemmin niistä pienistäkin asioista. Niinkuin vaikkapa siitä, kun on saanut päivät hengittää ilman maskia. Reilu kuukausi töissä ennen joulua maskin kanssa alkoi kyllä jo loppua kohti sujua paremmin, mutta mikä ihana tunne onkaan saanut olla lomalla kotona ja omien läheisten ihmisten kanssa ilman maskia ja hengittää normaalisti. Eipä olisi vielä vuosi sitten tajunnut, että tällaista ennen niin normaalilta tuntuvaa asiaakin oppii jokseenkin erilailla arvostamaan kun se viedään sinulta pois. Tämä on muuten hyvä harjoitus elämässä ylipäätään oppia arvostamaan sitä, mitä sinulla jo on.Sanotaanhan, että onnellisin on se ihminen, jolta ensin otetaaan pois kaikki se mitä hänellä on, ja sitten annetaan se hänelle takaisin. Monesti asioita tulee pidettyä itsestään selvyyksinä ja halutaan vaan koko ajan jotain lisää sen sijaan, että pysähdyttäisiin miettimään sitä, mitä kaikkea jo on. Mikä kaikki onkin jo hyvin.

Joululoma on sujunut vallan kotoisissa merkeissä muuuten, mutta pari päivää tuli vietettyä Lapissa Kemijärvellä. Mediassa on kovasti jaettu kuvia kilometrien hissijonoista laskettelukeskuksissa, mutta siellä missä minä olin, ei juuri ihmisiä näkynyt. Kyllä sielu ja mieli lepäsi lumisen pakkasluonnon ympäröimänä hiljaisuuden keskellä ja ihanien ihmisten vieraanvaraisuudesta nauttien. Yksinkertaisten asioiden äärellä oppii itsestään paljon, ja mennyt vuosi on muutenkin ollut itselläni  melkoinen löytöretki sieluni syövereihin. Tästä on hyvä lähteä kohti uusia seikkailuja. Tuliko sinulla muuten tehtyä Uuden Vuoden lupauksia?

Jouluna / Christmas

 /So this is Christmas. But not quite like the previous ones./

Joulu. Mikä ihana tekosyy. Olla vaan. Joskin tänä jouluna oleminen saa ihan uusia merkityksiä, kun kaikki ylimäräiset kyläilyt on jääneet vallitsevista olosuhteista johtuen kyläilemättä. Koska asioissa on aina ne positiivisetkin puolensa, on tosiaankin ollut mahtavaa viettää kiireetöntä joulua. Kun sinne sun tänne säntäily on jäänyt vähemmälle, on saanut nauttia pitkään nukutuista aamuista, rauhassa kokatuista jouluruuista ja hitaasta tunnelmasta. 

Joulunvietto alkoikin jo aatonaatttona ensimmäisellä kattauksella kahdelle, ja aattona vietettiin ehkä hieman suosituksiakin uhaten iltaa siskon perheen kanssa yhdessä. Joulu on kuitenkin lasten juhlaa ja serkusten yhdessä oleminen arvotettiin suosituksien noudattamista tärkeämmäksi. Joulupäivän ja Tapanin iloksi puolestaan saimme mummin yökyläilemään ja kortinpeluukaveriksi Jampalle.

Pitkästä aikaa kun kuvaili kotona, sai taas muistaa kuinka haastavaa tämä pimeimmän ajan valokuvaaminen on. Vaikka kameran kaivaa esiin heti kun päivänvalo pikkaisen pilkahtaa, ehtii pimeys laskeutua ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Huokaus. Valoa päin on ihmisen mieli. Onneksi kohta on tammikuu.

Pukki toi allekirjoittaneele täsmätoivelahjoja, kuten Karita Tykän uuden kirjan ja pitkään haaveillun Malian huonetuoksun, mutta muutama yllätyskin paketeista paljastui. Meidän jouluissa kun aikuisetkin saavat lahjoja. Jälkikasvun mielestä joulupakettien saalis oli huonoin ikinä, sillä saldoa mitattiin selkeästi pehmeä paketti-indikaattorilla. Yhdeksävuotiaan kun on hieman haastavaa käsittää, että kun yksi toive oli televisio omaan huoneeseen, ei niistä muista paketeista enää kovin arvokkaita lahjoja sen lisäksi kuoriudu.

Omalta osaltani voin kertoa, että olen saanut viettää ehkä parhaan jouluni ikinä. Maailmantilannetta huomioon ottamatta kun omassa elämässä on tällä hetkellä palikat paremmassa järjestyksessä kuin vuosiin. Joskus pitää uskaltaa heittäytyä voidakseen löytää jotain ihmeellistä.

Mitenkä sinun joulusi sujui?