Simple and beautiful

maanantai 12. tammikuuta 2015

Tänään on ollut kerrassaan karmea päivä. Jostain syystä aloitin viime yön ensin valvomalla pari tuntia ja havahtumalla hieman myöhemmin pelottavaan painajaiseen. Tämän jälkeen loppuyö menikin lampaita laskiessa, ja aamulla peilistä katsoi sellainen naamataulu, että taatusti tiesi olevansa juuri sen ikäinen kuin on - ja ehkä muutaman vuoden päällekin.
IMG_0953.jpg
Armottoman silmätippa- ja meikkiarsenaalin jälkeen töihin kurvasi kuitenkin kohtuullisen paljon ihmistä muistuttava, vaikkakin hieman väsynyt äiti-ihminen. Ja vain muistaakseen hetken perästä, että tankki on lähes tyhjä ja auto on seissyt muutaman päivän pakkasessa pihalla. No voitte arvata lähtikö tankin kansi auki bensa-asemalla.
IMG_0961.jpgIMG_0963.jpg
Työmaalla väsymys puski taas päälle kuin asfalttijyrä, ja ensimmäiset tunnit sujui mm. unohdellen ihmisten nimiä. Kotiinpaluumatkalla sain sentään jo tankin auki, mutta jostain kumman naisellisesta en-osaa-ajaa-autoa-kohtauksen äkillisestä päällepyrkimyksestä tirvaisin kiihdytyskaistalla kuudenkympin vaihtuessa mittariin nelosen sijaan kakkosen ja säikähdin pahanmoisesti moottorin karjahtaessa kuin parempikin lamborghini. No onneksi matka kuitenkin jatkui.
IMG_0952.jpg
Pysähtyessäni lähimmän Valintatalon parkkipaikalle lähteäkseni noutamaan My Pack-pakettiani olin jo paiskaamassa auton ovea kiinni, kun huomasin mokoman moottorivekottimen valuvan itsekseen taaksepäin melkoista vauhtia. Käsijarru ei sitten ollutkaan jäänyt päälle. Ehdin hypätä takaisin autoon pysäyttääkseni sen vyörymästä kenenkään viattoman ohikulkijan niskaan ja sain huomata pähkinäpussin kaatuneen autossa niin, että siinä käsijarrun vieressä olevassa pussukassa (sallittakoon naiselliset termit) lojui muutama pähkinä, ja yrittäessäni niitä nappasta, ainakin toinen mokoma hyppäsi sinne koloon. Joo, juuri sinne. Oletteko koskaan kuulleet ongelmasta nimeltä pähkinöitä käsijarrussa? En minäkään, mutta sellainen tässä olisi nyt käsillä. Ei nimittäin jäänyt käsijarru päälle myöskään tarhan pihassa, eikä kotipihassa. Tällä hetkellä toivon hartaasti, että ongelma selittyisi sittenkin tällä infernaalisella pakkasella, joka voisi kyllä helposti minun oman henkilökohtaisen toimintakykyni lisäksi  hyydyttää myös yhden autonröttelön. Ellei ongelma helpota pakkaskauden lopussa, tulen mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan autohuollon ensimmäinen asiakas, joka ongelman syytä kysyttäessä kertoo käsijarrun haukanneen vähän turhan monta hasselpähkinää. Että näin.
IMG_0959.jpg

...ja mitenkä nämä kuvat liittyvätkään aiheeseen? Eivät niin mitenkään. Tulinpahan vaan eilen iltapäivälatten ääressä hetkellisen valonkajon osuessa ikkunasta sisälle todenneeksi, että kylläpä jotkut asiat vaan ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan niin kauniita. Kuten valkoiset kukat ainakin. Tulppaanikausi on alkanut meilläkin. Onneksi maailma on aina aika ajoin bloggaajan silmin hitusen kauniimpi, vaikka kohdalle osuisikin tällaisia maanantaita.


                              Simple and wonderful white tulips. But don't get me started about my Monday...

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Kommentti julkaistaan heti tarkistuksen jälkeen. :)