Jauheliha-bataattikeitto (G, M)

Laitetaanpa tänään hyvä kiertämään, nimittäin maailman parhaan arkiruuan resepti. Tämä jauheliha-bataattikeitto on luontaisesti gluteeniton sekä maidoton, ja tekisi mieleni sanoa perunaton, sillä peruna, jos mikä on kotoisista arkiruuistamme se yleisin mutta samalla myös ravintoköyhin vaihtoehto. Alkuperäinen resepti kulkee nimellä Jauhelihagulassi Paleokeittiön tapaan, ja reseptin bongasin jatkuvasta inspiraation lähteestäni, eli PALEOkeittiö-blogista. Itse varioin alkuperäistä reseptiä korvaamalla normijauhelihan kananpojan jauhelihalla, koska se nyt vaan omasta mielestäni on paljon parempaa, ja etenkin keitoissa toimii ihanasti pehmeän koostumuksensa vuoksi sekä jättämällä reseptistä pois alkuperäisessä ohjeessa mainitun juurisellerin (ei pysty, ei kykene,yyyyhh) sekä palsternakan ja smetanasilmä jää myös maidotonta ruokavaliota noudattajalla luonnollisesti pois. Alkuperäisen ohjeen kuminansiemeniä ei myöskään täkäläisistä kaupoista noin vaan löydy, mutta keitto toimii vallan mainiosti ilmankin.

Jauheliha-bataattikeitto

n. 4 annosta

400 g kananpojan jauhelihaa

1 sipuli silputtuna

2 valkosipulinkynttä pilkottuna

1 isohko bataatti paloiteltuna ( n.300 g)

2-3 porkkanaa paloiteltuna (150-200 g)

1 iso paprika siivutettuna

1 prk tomaattimurskaa 

1 – 1½ tl paprikajauhetta

1 laakerinlehti

1 l lihalientä (tarkista, että pakkauksessa maininta gluteeniton!)

maustamiseen suolaa ja mustapippurirouhetta

1 rkl kookosöljyä kuullottamiseen

Pilko ja kuori kasvikset. Kuullota sipulisilppua isohkossa kattilassa, kookosöljyssä. Lisää joukkoon jauheliha ja ruskista. Lisää valkosipulinkynnet ja jatka paistamista hetken aikaa. Lisää jauheliha-sipuliseokseen paprikajauhe, mustapipppurirouhetta sekä laakerinlehti. Jatka kypsennystä muutama minuutti seosta sekoitellen. Kaada kattilaan bataatti ja porkkana. Jatka kypsennystä sekoitellen niin, että juuresten pinta öljyyntyy. Lisää vielä lopuksi paprikasiivut sekä tomaattimurska  Sekoita ja lisää liemi. Kiehauta ja jätä hautumaan miedolla lämmöllä kannen alle kunnes juurekset ovat pehmenneet.( Noin 20 min.)

Gluteenittomat Chia-sämpylät (G,M)

/Found myself baking some chia rolls and they turned out to be delicious./

Pahoitteluni hiljaisuudesta. Instaa seurailevat jo tietävätkin, että olen viime päivät taistellut uuden tietokoneeni kanssa, jonka hankin tämän vanhan ja hyvin palvelleen alkaessa vetelemään viimeisiään. Sitä vaan kun sattuu tuo tietotekninen peukalo olemaan keskellä kämmentä, niin kaikki pitää opetella kantapään kautta, ja erinäiset ärräpäät ovatkin täällä lennelleet. Tälläkin hetkellä mokoma tuolla surisee ja päivittää jotain päivitystä yksi kautta miljoona, joten yritetääs vielä pärjätä tällä vanhalla masiinalla hetki.

Muutama ilta sitten taivaalta ripotteli vettä tavalliseen kesäiseen tyyliinsä ja huokailimme jälleen kerran ruokainspiraation perään. Kumpikaan talouden aikuisista kun ei näin kesälomaisin jaksaisi millään pohtia sitä perimmäistä mitä tänään syötäisiin -kysymystä, ja tuntuu, että kaikki tulee jo korvista. Koska jääkaapista sattui kuitenkin löytymään yksi sen vakioasukkaista, eli jauhelihapaketti, päätin, että tänään syödään kotitekoisia hampurilaisia. Ongelma oli vaan se, että (gluteenittomat) sämpylät puuttui. No eihän se auttanut kuin tehdä niitä, ja jostain syystä keksin, että kaapin perukoilla niin ikään asusteleva chia-siemen pussikin pääsee näyttelemään päivällispöydässä olennaista osaa. Googlailin reseptejä, ja päädyin jälleen kerran soveltamaan useamman eri reseptin yhdistelmää sen mukaan, mitä muuta kaapista löytyi. 

Ja kas näin

0,5 dl chiasiemeniä
2 dl tattarijauhoa
2 dl kaurajauhoa (löytyy yleensä kaupan gluteenittomasta hyllystä, tai voit itse tehdä blenderissä hiutaleista)
1 dl kaurahiutaleita
3 dl vettä
0,5 dl oliiviöljyä
yksi pussi kuivahiivaa
n. 1 tl (ruusu)suolaa

Laita chiasiemenet turpoamaan veteen vähintään 10 minuutiksi ja sekoita sillä välin kaikki kuiva-aineet keskenään. Lisää jauhoseos chiaseokseen siivilöiden ja sekoita koko ajan isolla lusikalla. Loppuvaiheessa lisää öljyä tarpeen mukaan. Kohota hetkinen keittiöliinan alla lämpimässä paikassa. Muotoile jauhotetuin tai öljytyin käsin (gluteeniton taikina on hyvin tarttuvaa ja venyvää, älä ihmettele) sopivan kokoisiksi sämpylöiksi. Tästä määrästä tulee n. 6 pientä tai 4 isoa sämpylää. Kohota vielä hetki ja paista uunissa keskitasolla n.225 asteessa n. 15 minuuttia.

Ja tulipa hyviä. Paljon parempia kuin ravintolan hampurilais-sämpylät. Pihvit maustetiin tuoreilla mintunlehdillä, jotka ovat toivottomista viherpeukalontaidoistani huolimatta selvinneet terassillamme. Ja sitten vaan hampurilaisen väliin mitä mieli tekee. 

ps. Kuvan luomus on miehenpuolen, ei minun. Kuka laittaa hampurilaisen väliin jalapenoja....?

Vappukattaus | Quick and Tasty

/Today we have been celebrating the First of May. /

Oi mahtavuutta! Eipä ole naismuistiin ollut tällaisia Vappusäitä Oulun seudulla. Mittari on hiponut auringossa kahtakymppiä ja aurinko on hymyillyt taivaan täydeltä. Täällä kun ollaan enemmänkin totuttu räntäsateeseen ja piisakaavaan tuuleen näin toukokuun alussakin. Tänään oli hyvä päivä herätä Vappua viettämään, eikä harmittanut yhtään, että aattoillan karkelointi jäi tänä vuonna väliin. Jamppa kirmasi herättämään jo ennen seitsemää, niin siinähän sitä sitten ehtiikin vaikka ja mitä päivän aikana. Astetta juhlavamman aamiaisen jälkeen starttailtiin peinteitä kunnioittaen Oulun Kauppatorille kesäkauden alkajaisia ihmettelemään, ja sieltä sitten kurvailtiin lasten vapputapahtumaan Tuiraan. Ja siellähän oli aivan loistava meininki. Aikaisempina vuosina Jamppa on aina kyseisen tapahtuman aikaan vedellyt jo sikeitä päiväunia kahdentoista maissa, mutta nyt kun ukkeli pärjäilee jo tarvittaessa ilmankin, uskaltaa tähänkin kellonlyömään jo tehdä suunnitelmia. Taikuri taikoi lasten silmät ymmyrkäisiksi ja arpaonnikin suosi. Paluumatkalla pysähdyttiin vielä ihailemaan vanhojen autojen Vappukulkuetta.

Paitasillaan heiluttujen pihapelin jälkeen alkoikin olla aika istahtaa Vappupöytään. Minä en juurikaan perusta ravintoloiden Vappubuffeteista ruuhkien ja useamman päivän putkeen juhlineiden kanssaruokailijoiden vuoksi, joten yleensä onkin ollut tapana nautiskella kotona sitten jotain herkullista. Tämän päivän huippumenusta saan kiittää Indiedaysia ja Santa Mariaa, jotka taannoisella Helsingin reissulla tarjosivat minulle kotiinviemisiksi pienen kassillisen herkkutuotteita. Tämän yhteistyön merkeissä pääsin siis väsäilemään ihan omaa buffettiani kotosalle. Ja on se vaan niin hyvää. Ja helppoa. Meillä Santa Marian tuotteet olivat kyllä jo ennestään tuttuja, sillä tacoja tulee tehtyä vähintäänkin kerran kuussa. Se on tällaiselle ruokavaliohaasteisellekin loistavaa juhlaruokaa, kun vähällä vaivalla saa maistuvan sekä gluteenittoman että laktoosittoman ruoan. Tacojen täyttämisestä onkin sitten varmasti kaikilla omat näkemyksensä. Toiset täyttää papuhöystöllä ja avokadolla, meidän perhe maustaa kanasuikaleita tai kananpojan jauhelihaa Santa Marian Tacomausteella ja sekoittaa sekaan keitettyä riisiä. Ja sitten nautiskelemaan.

Meidän perheen tacon liskukkeet koostuvat kuutioidusta suolakurkusta, tomaatista, paprikasta, laktoosittomasta creme fraichesta, juustoraasteesta ja salaatista. Molemmilla on tosin oma visionsa siitä, missä järjestyksessä täytteet kuoreen ladotaan ja kuinka tulista tacokastiketta päälle kaadetaan.

Vappukattaus oli rennonletkeä, sillä tacojen kanssa ei aterimia tarvita.

Kuvassakin näkyvät Tacotubesit löytyivät herkkukassista, ja olipa vaan aika paljon helpompi syödä näitä kuin niitä perinteisiä veneen mallisia. Kaikki varmaan tietävät tunteen kun niitä veneitä syödessä yrittää kalliistaa päänsä vaakatasoon haukatakseen ja silti täytteitä tursuaa molemmista päistä. Vai olenko sittenkin vain minä...?

Jos olet tacoja joskus syönyt tiedät varmasti, miksi valmiiksi kasatuista tacoista ei ole tämän enempää kuvia. Hommahan menee nimittäin niin, että ensimmäisen puraisun jälkeen näihin tulee sellainen himo, ettei pysty lopettamaan ennenkuin maha meinaa poksahtaa.  Santa Marialla on muuten parhaillaan menossa #nomoreboringmeals kampanja, ja Santa Maria jakaa sivustollaan vinkkejä, kuinka päästä eroon tylsistä aterioista. Nämä vinkit tulevat ainakin itselleni niiiiiin tarpeeseen, sillä löydän itseni joka ikinen päivä lähikaupan hyllyjen välissä pähkäilemässä jokaäidin ikuisongelmaa mitä-tänään-syötäisiin. Ja turhan usein se on sitä samaa mitä edellisviikollakin, tai pahimmissa tapauksissa samaan kuin kaksi päivää sitten. Vinkit löytyvät muuten myös instagramista ja Facebookista. Facebookin kautta bongasin itsekin aivan loistavia reseptejä, niinkuin nyt vaikkapa tämä.

Toivottavasti kaikilla on ollut ihana ja rentouttava Vappu, nyt on enää kuukausi kesään! <3

Gluteeniton jauhelihakastike (G) ja kukkakaalimuusi (G,M) | Glutenfree cooking

/Today's plate. Glutenfree sauce from minced chicken ang some cauliflower mash. Back to basics./

No en sitten tiedä, mahtaako ketään kiinnostaa tällainen reseptipostaus, mutta siltä varalta, että joku muukin on mallia kädetön kokki, niin laitetaanpa tulemaan. Siinä vaiheessa, kun lakkasin syömästä gluteenipitoisia vijoja muutama vuosi sitten, tulin samalla luopuneeksi perisuomalaisesta kansallisruuastamme, ruskeasta kastikkeesta. Tuo jokapäivän hätävara, jota en koskaan onnistunut tekemään edes tavallisista jauhoista, ei vaan onnistunut gluteenittomista jauhoista. Ei sitten millään. Muutamia kertoja sinnikkäästi yritin, ja aina sain huomata hämmenteleväni pannulla edestakaisin valkoista klimppisoppaa. Mmmm. Joten siis luovuin siitä tykkänään. Myös perheen nuorimmainen söi pitkään kotona nurisematta lihapullansa ja kanasuikaleensa kuiviltaan riisin yms. kanssa, mutta ottivat mokomat ja menivät tarhassa opettamaan lapsen liian hyvälle. Kun tenava tarharuokaillessaan oivalsi kastikkeen saavan ruuan kuin ruuan maistumaan paremmalta, alkoi meillä ruoka-aikojen tahtojen taisto. Mikään ei kelvannut. Siitäpä sitten tulistuneena päätin vielä kerran kokeilla. Aseena minulla oli tällä kertaa monessa tilanteessa jo aiemmin hyväksihavaitut kaurajauhot. (Niitä saa ainakin Punnitse ja Säästä liikkeestä ja muista samantyyppisistä putiikeista). Ei kun voipaketti esille, puuvispilä tanaan ja hämmentämään. Ja kas, ihme tapahtui, vimmatun hämmentämisen tuloksena sain aikaan elämäni ensimmäisen gluteenittoman ruskean kastikkeen. Hiphei ja hurraa. Aterian kruunasi keitetyistä kukkakaaleista tehty muussi, joten nyt jos koskaan ollaan ruuanlaiton juurilla.

Pahoitteluni. Ruma se on. Kuva siis. Olisi voinut edes ripustaa jonkun yrtin tuohon muussin koristeeksi, mutta kerran kun kastikkeen sain aikaiseksi, en suinkaan aikonut nauttia sitä kylmänä. Räps ja sillä mennään.

Resepti

Gluteeniton ruskea kastike
- reilu kimpale (luomu)voita
- pari rkl kaurajauhoa
-n.1/2 l vettä
- 400 g (kananpojan)jauhelihaa

Ruskista ensin jauhelihat ja mausta haluamallasi tavalla. Minä viskon sekaan yleensä ruususuolaa, maustepippuria ja jauhelihamaustetta.
Kaada jauhelihat odottelemaan toiseen astiaan. Sulata voi pannulla, ja voin tiristessä sopivasti heitä sekaan jauhot ja aloita megalomaaninen vispaaminen.
Vispaa puuhaarukalla kunnes jauhot ovat ruskistuneet ja kaada sekaan vesi. Vispaa entistä raivokkaammin. Kun olet varma, että olet taltuttanut kaikki jauhomöykyt ja kastike on tasaista, lisää sekaan jauhelihat ja mausta kastiketta halutessasi lisää

Lisuke Á'LA arkikiire
Keitä pari pussia pakastekukkakaaleja ohjeen mukaan.
Kaada keitinvesi toiseen astiaan. Soseuta kukkakaalit sauvasekoittimella ja kaatele oman maun mukaan keitinvettä sekaan. Mausta ruususuolalla.

Että tämmöisiä arkiruokia tällä kertaa. Enjoy!

Helppo kana-kasviswokki (ja pari muuttujaa...) | Asian style cooking

/Sorry folks, this time there won't be a translation for the recipe./



*Yhteistyössä Indiedays ja Santa Maria*

Jep. Otsikon kirjoittaminen herätti itsessäni hieman ristiriitaisia tunteita, sen verran meinasi olla tilanne päällä eilen keittiössä valmistellessani Isäinpäiväateriaa Aasialaiseen tyyliin. Mutta loppupeleissä siis se, mitä varsinaisesti lautaselle päätyi, oli oikeinkin helppoa valmistaa.

Sain Indiedaysin Blogger's Inspiration Day-päivän aikana tilaisuuden tutustua Santa Marian uuteen Aasia tuoteperheeseen. Aiemmin Santa Maria on ollut minulle tuttu Texmex-tuotteistaan, joita meidän perheessä tulee hyödynnettyä useampi kerta kuussa tacokestien muodossa, mutta näistä uusista tuotteista en ollut  vielä kuullutkaan. Päätinkin sitten ottaa haasteen vastaan, vaikka jokainen ystäväni ja blogiani pidempään lukenut tietää, että Sandyn keittiö on todellakin melkoinen kokeileva keittiö sanan ei niin imartelevassa merkityksessä; koskaan ei siis tiedä mitä siellä syntyy.

Näistä lähdettiin reseptiä suunnittelemaan, ja ihan ensiksi vakaana aikomuksena oli valmistaa kanakasviswokki currykookoskastikkeella ja  nuudeleilla.

Ensimmäinen askel oli pilkkoa kasvikset. Olen todennut kaupan pakastealtaassa valmiina myytävät wokkivihannekset melkoisen epäkelvoksi tavaraksi, joten pilkoin suosiolla itse puolikkaan kaalin, ison paprikan, sipulin ja kolme luomuporkkanaa. (Luomua tulee muuten harvemmin ostettua, mutta porkkanoissa huomaa eron. Katsokaapa vaikka ensi kerralla kaupassa perinteisiä ja luomuporkkanoita, niin johan ne ovat ihan eri näköisiäkin, mausta puhumattakaan.)

Seuraavaksi suikaloin kanat. Sama, mikä koskee pakastewokkivihanneksia koskee myös valmiita kanasuikaleita. Muutaman kymmmenen sentin erolla kannattaa ennemmin ostaa kanan filepihvejä ja suikaloida ne itse. Tässä vaiheessa tuli se ensimmäinen muuttuja. Avasin kokkailuun suunnittelemani Red Curry-maustepussin, ja huomasin sitä tuoksutellessani sen sisältävän sitruunaruohoa. Mauste, joka monelle meistä aikuisista kyllä maistuu, mutta jonka suuresti epäilin jäävän Jampalta syömättä. Koko perheen ruokailua kun valmisteltiin, päätin tehdä suunnitelmiin muutoksen, ja valita Red Curry+ kookosmaitokastikkeen tilalle valmiin Pad Thai kastikkeen. Valmiiksi pilkotut kasvikset kippasin astiaan siinä järjestyksessä, että päällimmäiseksi jäivät ne vihannekset, jotka pisimmän kypsennysajan vaatisivat ja niin edelleen.

Sitten alkoi vimmattu häärintä hellan ääressä. Ja tuli se toinen muuttuja. Minä olin jostain lukaissut, että riisinuudeleita ei välttämättä tarvitsisi keittää, senkun vaan liottaa kylmässä vedessä ja paistelee ne sitten pannulla. Noh. Sanotaanko nyt näin, että a.) kyseinen tieto oli väärässä, b.) liotusaikani oli aivan liian lyhyt tai c.) pannuni oli aivan liian kylmä. Kanojen valmistuttua kun huomasin hämmentelväni pannulla lähes koppuraisen kovia nuudelin pätkiä kastikkeessa... Ei hyvä.

Onneksi omiin keittiötohelointeihini jo tottuneena ja Jamppaa ajatellen olin ihan vaan varalta laittanut kiehumaan myös jasmiiniriisiä. Ja onneksi vihanneksia tuli niin paljon, että olin wokannut ne eri pannulla kuin kanat. Tässä vaiheessa kuvioihin astui siis varasuunnitelma. Kippasin kasvisten sekaan puoli pullollista Asian Wok Soy & Sweet Chili kastiketta, ja kirjaimellisesti kaivelin lusikalla kanapalaset epämääräisen kovettuneesta nuudeli- Pad Thai-kananmuna-seoksesta, ja kippasin wokkiin. Loppu hyvin kaikki hyvin, ja Isäinpäiväateriaa päästiin nautiskelemaan. Ja olihan muuten hyvä wokkikastike!

Epäonnen kanakasviswokki

1/2 kaali
1 iso paprika
3 luomuporkkanaa
1 sipuli
450 grammaa kanaa suikaloituna
1/2 pulloa Santa Maria Soy & Sweet Chili kastiketta
jasmiiniriisiä

Kypsennä kanat pannulla miedosti suolalla maustaen. Wokkaa vihannekset. Lisää vihannesten sekaan puoli pulloa Santa Maria kastiketta ja kanat, sekoita. Kippaa kypsennetyn riisin päälle (tai nuudeleiden, jos onnistut ne oikein valmistamaan...) ja nauti!

Kannattaa muuten käydä tsekkaamassa herkulliset ja helpot reseptit Santa Marian sivuilta  tai Santa Marian Facebook-sivuilta. 

Gluteeniton pitsa (hiivaton) | Homemade pizza (Gluten Free)

/Made myself a gluten free pizza last weekend. If you are looking for a recipe, just ask, and I will translate it for you./

Eiliseen kattauspostaukseen liittyen lupailin tälle päivälle taas gluteenitonta reseptiä. Olin kuvitellut jakaneeni tämän jo aiemmin blogissa, mutta etsiessäni Reseptit -tunnisteen alta en nyt ainakaan ensi hätään löytänyt reseptiä, joten täältä pesee. Mikään varsinainen terveysruoka tämä ei ole, sillä juustosta en pitsassa ole valmis tinkimään. Silloin kun herkutellaan, silloin herkutellaan. Pohja on kuitenkin gluteeniton, ja perinteistä pohjaa kuitupitoisempi kaurajauhojen ansiosta.

Resepti

n. 2 dl kaurajauhoa (valmista kaurajauhoa löytyy mm. Punnitse ja Säästä-kaupasta, tai itse voi sitä                                     valmistaa pyöräyttämällä kaurahiutaleita hienommaksi blenderissä)
n. 3 dl gluteenitonta jauhoseosta
1tl suolaa
1 tl psylliumia (jauheena)
1 tl leivinjauhetta
1 rkl pellavansiemenrouhetta
2 dl kylmää vettä
n. 3/4 dl oliiviöljyä

Sekoita kaikki kuiva-ainekset sekaisin.
Lisää öljy ja vesi.
Tarvittaessa voit lisätä hieman jauhoja, mutta taikina saa jäädä löysähköksi.
Sitten koittaa se haastavin osuus. Koska gluteeniton taikina on venyvää ja tarttuvaa, sen levittäminen pellille vaatii hieman kärsivällisyyttä. Öljyä kädet huolellisesti oliiviöljyllä, tai vaihtoehtoisesti kastele kädet vähän väliä juoksevan kylmän veden alla. Painele taikina pellille leivinpaperin päälle mahdollisimman ohueksi. (Tässä saattaa siis vierähtää hetkinen, mutta ei kannata kaivaa kaulinta esiin. Taikina vaan repeilee ja tarttuu siihen kiinni).

Levitä pohjan päälle haluamasi täytteet. Oma versioni oli tällä kertaa seuraavanlainen.

1 pieni prk tomaattipyreetä + ketsuppia+ himalajansuolaa + oreganoa + mustapippuria
mozzarellaraastetta
kinkkusuikaleita (Korpelan kinkkusuikaleet on  edelleen parhaita)
minitomatteja pilkottuna
muutama kevytmetwurstisiivu

Paista n.215 asteessa uunista riippuen noin 12-15 minuuttia. Paistoaika on pidempi tai lyhyempi riippuen siitä, kuinka ohueksi saat pohjan taputeltua.

Enjoy!