Last Christmas (and the one before that)

/Today is the day when Christmas season officially starts here in my home town. I'm trying to find the spirit by going through some old pics from previous Christmases./

Tänään avataan Oulussa virallisesti joulukatu, ja viikonloppu näytti olevan pukkeja pullollaan kaikissa mahdollisissa kauppakeskuksissa. Minä yritän virittäytyä joulukauden alkamiseen käymällä läpi kahden edeltävän joulun kuvia. Jokseenkin selkeä teemaväritys on siis ollut valloillaan jo parina aiempana vuonna, mitäpä sitä hyväksi havaittua muuttamaan. Jampan tämän vuoden toive on musta joulukuusi (viime vuonnahan toive oli pinkki) mutta taitaa jäädä tämä toive kuitenkin toteutumatta.

Jostain syystä en tänä vuonna ole oikein osannut asennoitua siihen, että vuosi on tosiaan jo näin pitkällä ja muiden yritykset udella joululahjatoiveitakin ovat kirvoittaneet minusta lähinnä ärtyneitä murahteluja vastaukseksi, koska en ole ehtinyt asiaa lainkaan miettiä. Toki jos pukin budjetti olisi rajaton, alkaisi toiveitakin löytyä ihan listaksi asti. Mitenkä teillä muilla toimitaan? Ostetaanko perheen aikuistenkin (äidit, isät, siskot, veljet jne.) kesken vielä lahjoja, vai riittääkö aikuisille pelkkä joulun rauha ja yhdessäolo? Entäs sitten kun tenavan toivelistalla ykkösenä keikkuu pleikkari. Voiko pukki ilmoittaa lapselle, että nyt ei sitten muuta heru kun lahja oli niin tyyriin puoleinen?

Joko te muut olette päässeet joulutunnelmaan?

Rentouttavaa viikonloppua!

Aamiaiselle Helsingissä | Breakfast in Helsinki

/If you happen to be on your way to Helsinki and are looking for an excellent breakfast experience, I warmly recommed you Restaurant Bröd./

Kuinka moni muistaa muutaman viikon takaisen hotellisuositukseni? Jos postaus on vilahtanut silmienne ohi, niin käykäähän kurkkaamassa mistä päin lomalainen saa perushotellin hinnalla luksusluokan kokemuksen. Tänään kirjoittelenkin ihan omana juttunaan aamiaissuosituksen Helsingissä. Itse olen joskus yrittänyt googletella kokemuksia Helsingin aamiaistarjonnasta, mutta tulokset ovat olleet heikonlaisia. Kuitenkin uskon muitakin minunkaltaisiani matkailijoita olevan joille aamiainen on se päivän tärkein ateria, eikä mikään voita sitä tunnetta, kun hyvällä hotelliaamiaisella saa kiireettä istuskella vaikka tunnin herkuttelemassa ja ympäristöä ja ihmisiä tarkkailemassa.

Yöpyessämme ystäväni kanssa Helsingissä Hotelli Indigossa olimme varanneet mukaan myös aamiaisen, joka tarjoillaan hotellin yhteydessä olevassa Ravintola Brödissä. Ja koska olen hotelliaamiasihifistelijä, odotinkin mielenkiinnolla kokemusta. Erityisesti siirryttyäni gluteenittomaan ruokavalioon on hotellien tarjonta kokemuksieni mukaan ollut aika vaihtelevaa. Tällä kertaa en joutunut pettymään, vaan Brödin tarjonta oli vertaansa vailla. Ensimmäiseksi ravintolaan astuessa kiinnittää huomion hillityn tyylikkääseen ja rauhalliseen ympäristöön, missä jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Tyylikkyyden lisäksi ravintola on äärimmäisen kotoisa ja viihtyisä, ja suurista kadulle johtavista ikkunoista on mukava tarkkailla uuteen päivään heräilevän Helsingin elämää. Tarjoilijat olivat ystävällisiä, eikä aikaakaan, kun minun ja ystäväni eteen kiikutetiin valikoima gluteenittomia leipiä. Kahvia saa kaataa jokaiseen pöytään erikseen tuotavasta kannusta omaan tahtiin, eikä tarvitse jonotella yhden kahviautomaatin luona, niinkuin monessa muussa paikassa. Kaikki ruoka on aseteltu esille erittäin kauniisti, ja valikoima on valtaisa.

 Hedelmät ja vihannekset ovat aidosti tuoreita, ja makeannälkäisille on tarjolla useanlaisia leivonnaisia. Jos taas ilta on sattunut venähtämään pitkäksi, voi Brödin aamiaisella korvata brunssin, sillä myös lämminruokavalikoimaa oli runsaasti. Itse hyppelin tasajalkaa riemusta bongatessani laajan siemen-ja pähkinävalikoiman, ja aamupalaa ei niin korkealle arvostava ystäväni pyöritteli vaan silmiään kasatessani lautaselle yhtä sun toista. 

Ja todentotta, tuli kyllä molempina aamuina viihdyttyä aamiaispöydässä ainakin tunnin verran, kun ei meinannut malttaa lähteä pois lainkaan. Ravintola Brödiin voi piipahtaa aamiaiselle myös muut kuin hotellin asiakkaat, joten jos olet suunnittelemassa Helsingin matkaa muuten, tai aamiaiskokoontumista vaikkapa ystävien kanssa, voit kurkata aamiaisen tarjoiluajankohdat täältä.

Miltäs näyttää, eikö vaan olekin aikalailla sisustajan silmää miellyttävä aamiaisympäristö?

Parasta just nyt | Happy thoughts

/I've been feeling kind of low lately, so I decided to draw up a list of things that are making me happy at the moment./

Minulla on ollut nyt jo pidempään jatkunut henkilökohtainen matalapaine, ja on tuntunut vähän, että kurssi ei lähde nousuun millään. Kaipa tämä liittyy siihen, kun sanotaan, että kroonistuessaan ns. hyvä stressi muuttuu pahaksi stressiksi. Vähän liian monta rautaa tulessa yhtä aikaa, ja vähän liikaa itselle asetettuja tavoitteita ja odotuksia, niin siinäpä se soppa onkin valmis. Tänään puolestaan olu työmaalla niin hulvaton päivä, että suupielet kääntyi väkisinkin ylöspäin, kun sai taas kerran huomata omaavansa yhden ehkä maailman parhaista työyhteisöistä. Meillä on henkilökuntaa enemmän kuin jaksan muistaa, mutta meistä vajaa parisenkymmentä on juuri sopivasti samalla tavalla vinksahtaneita, että keksitään aina yhdessä jotain hulppean hölmöä toteutettavaksi. Tänään filmattiin musavideota vailla minkäänlaista taitoa, mutta se mikä taidoissa uupuu, paikattiin kyllä hillittömällä meiningillä. (Niille, jotka eivät ole blogia pitkään seuranneet kerrottakoon, että musaviedoiden teko ei todellakaan kuulu normiarkeemme.)

Tästäpä innostuneena ajattelin yrittää vakuuttaa itseni siitä, että asiat eivät suinkaan ole nin päin honkia kuin koko ajan tunnun ajattelevan, ja listailla asioita, jotka saavat minut hymyilemään juuri nyt.

1. Pitkät lämpimät illat. 

Täällä pohjoisessa Suomessa huomaa kesän tulon, ei suinkaan välttämättä puiden lehdistä ja kukkivista kirsikkapuista, vaan pitenevistä illoista. Ulkona on valoisaa jo pitkälle yli iltakymmeneen, ja leppeässä iltatuulessa tuntee jo kesän lupauksen. Valoisan ajan lisääntyminen on jo selvästi näkynyt unirytmeissäni ja unen tarpeen vähenemisesä ylipäätään.

2. Terveelli(semmä)t herkut

Olen onnistunut vihdoin vierottamaan itseni monta kuukautta vaivanneesta karkkihimosta. Tavallisen karkin syönti saa nyttemmin olon tosi huonoksi ja mahan kipeäksi, ja olenkin koukuttanut itseni terveelliseempiin vaihtoehtoihin. Raakasuklaakuorrutteiset mulperit ovat nykyinen vakioperjantaipussini, ja vaikka tulevatkin ajamaan minut vielä konkurssiin, niin näistä en luovu. Toinen suosikkiyhdistelmäni on pakastekuivatut mansikkalastut ja kuorimattomat mantelit. Nam.

3. Lapsen kikatus

Maailman kaunein ääni on oman tenavan kikatus. Pikkukutitukset silloin tällöin saa helisevän naurun kikatuksen kumpuamaan niin suoraan pienestä sydämestä, että omakin sydän sulaa.

4. Lähestyvä loma

Kun juuri tällä hetkellä töissä eletään vuoden kiireisimpiä kuukausia, ja siihen  päälle on buukattu lukuisat syntymäpäivät, muut juhlat  ja kodin pikkuremonttiprojekti muutamia asioita vain mainitakseni, siintää edessä oleva loma silmissä maaliviivana, jonne saavuttaessa saa vihdoin hieman huokaista.

5. Hyvä kahvi

Ei päivää ilman kahvia. Ja hyvällä kahvilla minä tarkoitan kunnon täyteläistä espressoa. Kuvitelkaa silmienne eteen paahteiset kesäkadut ja tuulessa huojuvat palmupuut. Tuuli tuo tullessaan meren tuoksun, ja kuulet jo pärskeet korvissasi. Ilma on niin kosteaa, että luonnonkihara tukka taipuu väkisinkin kikkaroille. Avaat parvekkeen oven ja kuulet ympärilläsi italiankielisen puheen sorinaa ja töihin kiiruhtavien ihmisten skoottereiden pärinää, lasten naurua. Tähän mielenmaisemaan, sieluni toiseen kotimaahan Italiaan minä matkustan joka kerta istahtaessani rauhassa hetkeksi espressokupin ääreen. Ja tästä syystä minä en juo niinkutsuttua tavallista suomalaista kahvia kuin harvoin. Onneksi tummapaahteiseen kahviin tottuneille makunystyröilleni on  tarjolla myös helppo ja nopea ratkaisu, kun pöräyttelen Nespressokeittimelläni milloin mitäkin herkullisista Nespressomauista. Juuri tällä hetkellä keittimestä löytyy usein ikisuosikkimakuni Roman lisäksi mausteisempi Rosabaya. Ja kun suljen silmät, olen hetken aikaa juuri siellä missä haluaisin.

Helppo ja juhlava vaniljavanukas (G, VL) | Sweat & Salty Dessert

/Any dessert looks delicious when you place it on a beautiful coctail glass, right?/


* Yhteistyössä Nutisal*

Tänään luvassa maailman helpoin jälkiruokaresepti, joka valmistuu hetkessä ja näyttää kauniilta. Viime viikonloppuna sain Vapunpäivän tacokestien jälkeen ajatuksen testailla jotain uutta ja erilaista. Syntyi makean-suolainen vaniljavanukas, ja valmistus kesti alle viisi minuuttia. Inspiraation jälkkäriin sain, kun pääsin jokin aika sitten testaamaan Cloettan uutuuspähkinöitä. Oletteko te jo maistaneet Nutisal-nimisiä kuivapaahdettuja suolapähkinöitä. Ne ovat kertakaikkiaan herrrrrkullisia.  Täytyy ehkä jopa tunnustaa, että ekan pussin käsiini saatuani saattoi ihan vahingossa hurahtaa lähes kolmesataa grammaa kerralla. Hups.

Ja näin syntyi gluteeniton ja vähälaktoosinen jälkiruoka vailla erikseen lisättyä sokeria.

Resepti

1 -2 dl vaahtoutuvaa laktoositonta vaniljakastiketta

250 gr laktoositonta maitorahkaa

1 tl aitovaniljajauhetta

muutama pala rouhittua mansikalla maustettua tummaa suklaata 

pieni kourallinen rouhittuja Nutisal- kuivapaahdettuja cashew-pähkinöitä (Pepper & Salt)

Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi. Sekoita mukaan maitorahka, vaniljajauhe ja suklaarouhe. Maista makeus ja lisää halutessasi steviaa tai sokeria, mikäli pidät makeammasta. Kaada seos tarjoilusastiaan ja ripottele päälle pähkinärouhe. Koristele halutessasi pensasmustikoilla tai tuoreilla mansikoilla.

Oma versioni oli itseni makuun juuri passeli, mutta miehenpuoli olisi kuulemma kaivannut mukaan enemmän makeutta, eli kannattaa maistaa sokerin tarve ennen pähkinöiden lisäämistä. Suolaiset pähkinät tuovat jälkkäriin mukavan twistin ja täytyy myöntää, että vanukkaan jälkeen saattoi taas vilahtaa vielä muutama kourallinen pähkinöitä ihan sellaisenaan. Nämä Nutisal -pähkinät tosiaan eroavat monista muista markkinoilla olevista tuotteista siten, että niiden paahtamisessa ei ole käytetty lainkaan (kiisteltyä) palmuöljyä, mikä tekee niistä erityisen rapsakoita. 

Olisiko sinulla jakaa vinkkejä muista kesäisistä resepteistä, joissa voisin käyttää pähkinöitä?

Aurinkoista Helatorstaita kaikille!

Helposti lastenkutsuille (ja miksei aikuistenkin) | Party Time

/Sometimes throwing a little party for the small ones is just as easy as blowing a few balloons./

Joko te olette kaikki paikalliset panneet merkille, että nyt se tulee? Tiikeri nimittäin. Pientavaramyymälä Tiger on jo pitkään ollut henkilökohtainen must go-paikkani jokaisella Helsingin reissulla, eikä riemullani ollut mitään rajaa, kun kuulin Tigerin vihdoin avaavan myymälän myös tänne Ouluun. Myymälä avautuu ensi viikolla Valkean kauppakeskukseen, ja minähän en malta odottaa. Aina sitten Tiimarin lopettamisen jälkeen on Oulussa ollut juuri tällainen sekatavaramyymälän mentävä aukko, sillä aikoihin ei meillä ole ollut paikkaa, josta yhden katon alta saisi kaikki kodintarvikkeista juhlakoristeisiin ja pienhygienatarvikeisiin. henkilökohtaisestihan minua puhuttelee erityisesti myös Tigerin toimistotarvikevalikoima, joka koostuu mm. yksinkertaisista mustista ja valkosista vihkoista, kynistä ja säilytyslaatikoista, ja jotka aina minun mittapuuni mukaan ovat vieläpä lähes puoli-ilmaisia.

Nythän sitten sattui niin iloisesti, että Tiger halusi muistaa meidän perheen metrinmittaa pienellä yllätyslahjalla, ja voi sitä riemua kun Jamppa penkoi postissa saapunutta pahvilaatikkoa hymy korvissa. Kaikki tarvikkeet purettuamme huomasimme, että kas vain, tässähän onkin melkoisen näppärät tarvikkeet pienille lastenkutsuille.

Pientavaran lisäksi kun Tigerissä myydään myös pieniä herkkuja, ja niistähän ne kestit syntyy. Aina ei tarvita niin suurensuuria ennakkojärjestelyjä, kakkujen leipomisia ja muffinien kuorruttamisia, sillä pikkuväki on helposti tyytyväinen vähemmästäkin. Paineita juhlien laittamisista taidammekin kehittää me äidit ihan itse. Meillä ainakin iloa riitti jo hyväksi toviksi siitä, kun Jamppa testasi elämänsä ensimmäistä kertaa kielen päällä rätiseviä karkkikiteitä. Muistatteko vielä omasta lapsuudestanne nuo pirskahtelevat pikkukarkkiset?

Koristeluun löytyi ylläripaketista ilonen lippuviiri seinälle ripustettavaksi, ja lapsivieraille lahjapusseja. Nyt on muuten myös jatkossa vähän helpompi keksiä lahjapussukoihin täytettä, kun kaikkea pientä ja ihanaa löytyy helposti saman katon alta. Miksi ei vaikkapa pieniä askartelutarpeita?

Isompiakin juhlavampia lahjabokseja löytyi yllärilaatikosta. Huh helpotusta, tuumaa teippeihin ja papereihin joka kerta synttäreille lähteissä sotkeutuva  meikäläinen.

Kesää kohti mentäessä ei ohjelmanumerojenkaan tarvitse olla niin suureellisesti mietittyjä. Saippuakuplat ja vaahtomiekat kainaloon ja pihalle vaan. Meillä nuo vaahtomiekat on nyt viikon ajan olleet tehokkaassa koekäytössä, ja ovat kyllä ihanan vaarattomia verrattuna meillä aiemmin jo paloiksi pätkittyihin valomiekkohin. Lisäksi ainakin Jamppa odottaa jo into piukeana, milloin pihalle pääsee mäiskimään vesi-ilmapalloilla.

Tässäpä helppojen kevätkestien resepti. Ja käykäähän piipahtamassa Tigerissa ensi viikolla kun Valkea avataan. Minulla on ainakin jo pitkä ostoslista valmiina.

Hillitysti Pääsiäistä | Monochrome Easter

/Celebrating Easter doesn't have to mean yellow this and yellow that. It can also be decorated with more earthly colors, right?/

Usein kuullaan sanottavan, että talvi yllätti autoilijat. No tässä tapauksessa voisi sanoa, että pääsiäinen yllätti sisustusbloggaajan. Olen jotenkin autuaasti unohtanut, että pääsiäinen on tänä vuonna jo näin aikaisin. Onneksi kollegat  muistuttivat, että täällä meilläpäin noidat ja trullit (sama asia?) saapuvat virpomishommiin jo todellakin tämän viikon sunnuntaina. Argh, apua. Meillä oven ulko-oven vieressä röpsöttää tällä hetkellä jo paremmat päivänsä nähneet callunat, eikä suinkaan kauniin kukoistavat pääsiäisnarsissit. Suklaamunavarastot odottaa edelleen täyttäjäänsä, ja sisustuksessakin ainoa pääsiäiseen viittaava otus on viime viikonlopun kattaukseen ostettu yksi vaivainen ruukkunarsissi, joka sattuu vielä sekin olemaan väärän värinen.

Tässäpä inspiraatiota siihen, kuinka asiat sen sijaan voisi järjestää.

Kattaus.

Maanläheiset sävyt. Valkoista ja pellavaa. Koristeeksikin voi käydä ihan peruskananmunat ja viiriäisenmunat, ei ole pakko alkaa vesiväritaiteilemaan.

Ja jos sen sijaan osaa ja haluaa taiteilla, voisi koristeet näyttää vaikkapa tältä.

Mattamustaa maalia, hamppunarua tai mustalla tussilla koristetäplien tupsuttelua. Ah, niin kaunista ja yksinkertaista. Ja arvatkaapa mitä. Yhden asian olen sentään hoitanut. Tuo oikean yläkulman kuva on minua kohta kaksi vuotta kaivellut, kun en ole mistään löytänyt puhtaanvalkoisia (tai mustia) höyheniä, mutta nytpä olen. Ja ihan paikallisesta Prismasta: Sinne siis kaikki mustavalkoista pääsiäistä halajavat. Allergian vuoksi myös meidän pajunkissat ovat keinotekoisia, ja niitä taas löytää edullisesti Tokmannilta.

Maanläheisen pellavan ja särmikkään mustavalkoisen lisäksi pääsiäinen voisi olla myös ihan vaan hurmaavan harmaa. Kuinka levollinen näky tämä olisikaan pääsiäispöydässä.

Joko teillä on valmistelut pitkällä? Ja kertokaapa, missä asussa teillä on pikkupojat virponeet? Jamppa on vihdoin valmis eka kertaa virpomiskierrokselle lähtemään, kun ikää on sen verran, että rimpsu pysyy jo mielessä, mutta mitä päälle? Puetaanko poika noidaksi siinä missä tytötkin, vai lähetetäänkö matkaan Turtles-naamion ja miekan kera? Olen ainakin itse meilläpäin nähnyt poikia jos jonkunnäköisessä vappunaamiaisasussa virpomassa?



Kuvat lainattu.

Vaasan Taika - Astetta hauskempi välipalahetki

Minua potkaisi onni, ja pääsin mukaan Indiedaysin ja Vaasanin kampanjaan Sano se leivällä. Sano se leivällä-kampanjassa meillä bloggaajilla ja kaikilla teilläkin on tilaisuus päästä kertomaan tunteistanne leivän muodossa. Usein arjen kiireessä unohtuu ne kauniit sanat ja välipalahetketkin ovat enemmänkin kiireinen välttämättömyys kuin nautinnollinen yhdessäolon hetki. Vaasan haastaa nyt siis meidät kaikki osoittamaan rakkautta läheisillemme leivän muodossa. Minulle tämä tilaisuus ei olisi voinut otollisempaan aikaan tarjoutua, sillä tällä hetkellähän vietämme Jampan kanssa kotona talvilomaa. Pitkäksi venähtäneet aamu-unet ovat tehneet päiväunet tarpeettomaksi, mutta välipalahetken sitäkin tärkeämmäksi, että päivän touhuissa riittää energiaa ilman lepohetkeäkin. Kuten monet lukijat tietävätkin, olen itse gluteeniyliherkkyyden vuoksi joutunut jättämään perinteiset leivät pois, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että muut kotona eivät leipää söisi. Olen ehdottomasti samaa mietlä perinteisen suomalaisen sananlaskun kanssa, että Leipä miehen tiellä pitää, ja tätä oppia olen yrittänyt jakaa myös lapselleni. Monet suomalaislapset elävät nykyään hyvin epäterveellisten välipalojen voimalla. Kaupassa myydään mitä värikäimmissä pakkauksissa supermäärällä sokeria ryyditettyjä suklaamuroja, makuviilejä, vanukkaita ja välipalakeksejä, jotka taatusti maistuvat lapselle kuin lapselle, mutta joiden ravintosisältö on hyvinkin kyseenalainen. Mitäpä jos siis yrittäisikin saada terveellisestä välipalatuokiosta astetta hauskemman. Vai näkeekö joku muu kenties leipälautasella tuttuja hahmoja?

Uudet Vaasan Taika paahtoleivät maistuvat taatusti koko perheelle. Leipien koostumus on ihanan ilmava ja pehmeä, ja tuoksu huumaava. En siis voinut olla ostamatta kotiin heti kerralla useampaa versiota. Tässä postauksessa Jampan välipalaleipänä toimi Vaasan Vaalean Täysjyvän Taika, joka katosi kyllä hyvin äkkiä parempiin suihin, eikä välipalakaveriksi päätyneen miehenpuolenkaan lautasella peikkoleipä ehtinyt kauaa odotella syöjäänsä. Leipä on leivottu täysjyvävehnästä, -rukiista, -kaurasta ja -speltistä, joten se on hyvin kuitupitoinen, minkä lisäksi myös laktoositon ja lisäaineeton. Pieni viherhihhuli sisälläni lämpenee erityisesti tuosta lisäaineettomuudesta. 

Miksei välipalahetkestä lapsenkin kanssa voisi aina välillä tehdä vähän juhlavamman? Kun kaikille kattaa iloisenväriset lautasliinat ja pöytään sytyttää kynttilän, saa arkiseenkin hetkeen vähän juhlan tuntua. Eikä niitä kauneimpia lasejakaan kannata turhaan kaapin perällä säilöä. Lapsikin tuntee olonsa erityiseksi ja arvostetuksi, kun huomaa vanhemman kattaneen hänellekin hieman kauniimmin.

Kun kutsu pöytään viimein kävi, ei meidänkään poika kauaa ihmetellyt. Kuinka saada hieman ruokansa suhteen valikoiva lapsi innostumaan terveellisestä välipalasta - missio suoritettu.

Ja kaikki äidithän tietävätkin, että lapsen leivän teko lähtee aina liikkeelle tästä, vai mitä?

Loppuhaastattelun tuloksena yleisöllekin tiedoksi, Angry Birds-leivät olivat paljon parempia kuin tavalliset. Vai olisikohan syy sittenkin ollut Vaasan Taika?

ps. Vaasan Taika kampanjalla on parhaillaan meneillään myös lukijakilpailu, johon juuri sinäkin voit osallistua. @Vaasan_leipomot arpoo Instagram tilillään 2 voittajaa joka perjantai. Voittajat palkitaan herkullisin eväskorein- Tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät täältä.