Palataanpa hetkeksi heinäkuiseen päivään, jolloin allekirjoittanut paikkasi aukon yleissivistyksessä ja vieraili vihdoin Tallinnassa. Tähän saakka jostain syystä laivamatka on aina suunnannut Tukholmaan, mutta onneksi ystäväni pyysi minua tällä kertaa mukaan juuri Tallinnaan. Yksi yö laivassa ja päivä Tallinnassa on melkoisen säpäkkä urakka, jos haluaa ehtiä sekä shoppailla, että nähdä nähtävyyksiä, joten hyvä etukäteissuunnittelu pelastaa paljon.
Koska yhden yön hotellipaketit Tallinnaan oli heinäkuussa myyty loppuun juuri haluamannamme ajankohtana, mutta myöskin tavallinen päivä Tallinnassa-risteily, jossa maissaoloaika jää neljään tuntiin tuntui liian lyhyeltä, räätälöimme matkan itse. Valitsimme lähtöpäiväksi tiistain, jolloin Tallinnaan lähtee yölaiva, jotta pääsisimme aikaisin aamulla kaupunkia valloittamaan ja valitsimme paluuajankohdaksi iltaseitsemän laivan maksmoidaksemme maissa käytettävissä olevan ajan. Yölaiva osoittautuikin vallan villiksi paikaksi, sillä juuri kyseisenä iltana laivalla oli esiintymässä Hevisaurus, ja laiva oli pullollaan lapsia vanhempineen ja isovanhempineen. No, onneksi seura oli mitä parhainta, joten lastenbileet eivät meitä haitanneet. Samasta syystä olimme valinneet varata laivalle buffetin sijaan ala carte-ravintolan ennakkovarauksen, ja saimmekin illastaa aivan rauhassa. Puolenyön jälkeen suunnattiinkin jo hyttiin kauneusunille, jotta aamulla jaksaisimme aloittaa pävänmittaisen kävelyurakan.
Aamulla suuntasimme jalkaisin suoraan Tallinnan keskustaan, ja päädyimme lähikaupan kautta extempore aamiaispiknikille keskelle turistien ja töihinkiiruhtavien paikallisten kansoittamaa katua. Mikäpä siinä kun aurinko paistoi ja paikallisen ruokakaupan salaattitiskin salaatti maksoi alle kaksi euroa. Itse olin etukäteen karttoittanut ostoskeskusvalikoimaa ja päätynyt siihen, että Virukeskus on paikka, johon näin pikaisella visiitillä kannattaa kauppavalikoiman perusteella suunnata. Eikä vähiten sen takia, että sieltä löytyy Crème de la crème-liike, jonka valikoimiin kuuluu mm. Diptyquen kynttilät ja Byredon tuoksut. Onneksi olin etukäteen lueskellut liikkeestä, sillä muuten olisi saattanut tulla yllätyksenä liikkeen palvelu, jossa avulias myyjätär suihkutti erittäin runsaskätisesti valitsemaani tuoksua ylt'ympäriinsä ja ostokset tehtyäni kantoi kassini aina liikkeen ovelle saakka.
Ostoskeskus osoittautui oivaksi valinnaksi myös tällaisen kahviaddiktin näkökulmasta, joka tarvitsee säännöllisen espressonsa tasaisin väliajoin, sillä viihtyisiä kahviloita oli kaikkialla. Saimme kulutettua Virukeskuksessa kokonaiset neljä tuntia, ja vieläkin jäi sellainen olo, että jotain jäi näkemättä. Erityisesti kenkienystäville paikka on pala taivasta, sillä lähes yksi kokonainen kerros vilisi toinen toistaan houkuttelempia kenkäkauppoja. Onneksi olin budjetin laskeskellut etukäteen, ja mukaan tarttui vain yhdet kengät, muuten olisi saattanut alennuskylttien huutaessa miinus 60 prosenttia vallan mopo karata käsistä. Myös kenkien ohella laukkuja myyvä Aldo kannattaa ehdottomasti tsekata, ja tässä loistavan palvelun liikkeessä löytyy tuotteita kaikille sopivissa hinnoissa.
Pikaisella päivämatkalla on pakko hieman valita, mihin halua vähäisen ajan satsata, joten me olimme päättäneet jo ennakkoon, että jätämme fiinimmät ravintolat väliin, joissa helposti hurahtaa aikaa tunti jos toinenkin. Koska gluteeniton ruokavalio kuuluu kuitenkin kummankin meidän elämään, jouduimme hieman pähkäilemään lounaspaikan kanssa, Virukeskusta lähes vastapäätä sijaisteva Va Piano oli etukäteen tuttu konsepti Helsingistä, joten suuntasimme siis sinne shoppailunääntymyksen iskiessä. Ja onneksi suuntasimme. Kympillä sai vatsan täyteen mitä parhainta kanarisottoa ja jopa juomakin kuului tuohon hintaan.
Lounaan jälkeen kipaisimme vielä läpi muutamat vaatekaupat, ja kellon lähetessä kolmea lähdimme lompsimaan kohti Tallinnan Vanhaa Kaupunkia. Tällaiselle ekakertalaiselle kahden kaupungin välinen kontrasti oli ällistyttävä, ja tuntui kuin olisi astunut aivan eri maailmaan. Vanha kaupunki vilisi turisteja ja houkuttelevia kahvila- ja ravintolapöytiä oli katettu kaikkialle toisiaan vastapäätä niin, että väliin muodostui pieniä kujia. Täytyy myöntää, että hieman sydäntä riipaisi näkymän tuodessa niin elävästi mieleen Italianmatkojen vastaavanlaiset kadut, jonne en nyt tänä kesänä päässyt.
Vanhan kaupungin puolella emme enää shoppailuun sortuneet, vaan kiertelimme ihastelemassa vanhoja kortteleita ja kepeita kujia, kunnes tuli aika istahtaa hetkeksi kahvilaan katuvilinää katselemaan.
Jos paluumääränpäämme olisi ollut yhtään Oulua lähempänä, olisin taatusti sortunut ostamaan Tallinnan vanhasta kaupungista kasapäin kukkia. Käsittämätömän upeita kukkakojuja oli useita vieri vieressä ja hinnat olivat jotain ihan muuta kuin Suomessa.
Onnistuimme löytämään Vanhan Kaupungin kujilta rauhaisemman syvennyksen, jossa tuli jopa otettua muutamat muistokuvat myös itsestämme. Saattaa myös olla, että innostuimme pelleilemään tuon taustalla näkyvän muurin edessä kun totesimme, että Tallinnassa ei muotibloggaajilla ole hyvistä kuvauslokaatioista puutetta, kun kaikkialla ympärillä on tarjolla mitä mahtavimpia ja erilaisimpia taustoja. Jätetään nyt kuitenkin ne kuvat julkaisematta...
Viiden jälkeen totesimme, että jos aiomme vielä vierailla sataman halpakaupoissa tuliaisten toivossa, on aika alkaa siirtymään kohti SadaMarketia. Puolivälissä matkaa oli jo pakko myöntää, että hyvistä kengistä huolimatta jalat alkoivat olla loppuunkäytetyt, ja bongasimme erään hotellin pihalta taksin. Tallinnassa samoin kuin Tukholmassa on syytä neuvotella matkan hinta ennakoon, ja totesimme tarjotun 8 euron matkan vallan kohtuulliseksi ja hyppäsimme kyytiin. Tuliaisostosten jälkeen edessä olikin pienehkö yllätys, kun totesimme olevamme väärällä puolella satamaa... Hetken verran jo mielessä käväisi että saattaisi melkein olla sen arvoista, että ostaisi lennosta paluumatkan Viking-laivalle, mutta eihän se auttanut kun suunnata nenä ja tennarin kärjet kohti TallinkSiljaa.
Paluumatka oli pikainen kahden tunnin merimatka uudella Tallinksilja Megastarilla, mutta sanonpa vaan, että mikäli olet gluteeniton matkailija, jätä suosiolla buffet väliin ja ruokaile laivan pikaruokapaikoissa. Buffetin tarjonta oli käsittämättömän heikkotasoinen ylipäätään, ruoka ja etenkin jälkiruoka loppui linjastoilta kesken koko ajan, ja henkilökuntaa oli niin vähän, että heikkohermoisempi ei jaksanut linjastojen täyttämistä odottaa. Erikoisruokavalioita ei olut huomioitu eikä allergeeneja useisiin ruokiin merkitty, ja kysyttäessä tarkempia tietoja ei asiaan joko osattu vastata tai jopa selvisi, että gluteenittomiksi merkityissä ruuissa oli sittenkin gluteenia. Ei peukkua tälle ruokailulle. Myös Tax Free tuotti pienehkön pettymyksen, kun kosmetikka oli jopa kalliimpaa kuin maissa ja valikoima oli suppea. Alkoholi- ja makeistarjontaa sen sijaan kyllä riitti. Jos osotosmatkalle siis mielii, kannattaa ostokset hoidella jo Viron puolella, Kosmetiikan osalta vinkkinä vielä, että Virukeskuksen Kaubamajan Beauty Department-osastolta löytyy kosmetiikkaa erittäin edullisesti ja valikoimaa todella laajasti. Sattuneista syistä eräillä paluumatkalaisilla olikin käsivarret venyneet puoli metriä pidemmiksi, kun tuli hieman hullannuttua halpojen kempparituotteiden keskellä.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentti julkaistaan heti tarkistuksen jälkeen. :)