Syksyn sävyjä olohuoneessa ja kaukosäädinkätkö | Autumn in the Living room

/It's pretty rare that I have this many colors in the living room. And yes, brown counts as a color./

Kaunista syyspäivää! Tänään vasta ehdin jatkamaan viimekertaisesta aiheesta, kun marmoritarjotinvinkin ohessa lupasin kertoilla enemmäkin syksyn saapumisesta olohuoneeseen. Syksyhän on minullekin kodin suhteen usein vähän värikkäämpää aikaa, tulee tuotua sisälle puolukanvarpuja, pihlajanoksia ja ostettua välillä jopa niitä värikkäämpiä krysanteemikimppuja. Näiden lisäksi olkkariin hiipii syksyn ajaksi ruskean ja beigen sävyjä ainaisen valkoisen, harmaan ja mustan kaveriksi. 

Lisäksi kaivelin pitkästä aikaa kätköistäni esille Iittalan Kivi-tuikkuja isomman satsin. Kun on kerran tullut näitä aikanaan hamstrattua isompi määrä, lienee niitä joskus syytä pitää esilläkin.

Vaikka HM Homen mattouutuudet ovat vähän huudelleet nimeäni, ajattelin kuitenkin toistaiseksi pysytellä tässä valkoisessa jättikokoisessa (200X300) nukkamatossa. Matto on talvinen löytö Kodin 1:stä ja ja onhan se vaan niin, että nukkamatto pesee käyttömukavuudessa perinteisen puuvillamaton kuus-nolla. Tässä kun tulee Jampan kanssa pötköteltyä lastenohjelmia katselemassa tai veivattua kotijumppaa, niin kyllä on vaan ihanan pehmeä.

Syksyiset tyynnpäälliset ovat osittain löytö Kodin 1 loppuunmyynnistä. Muistin nimittäin joskus nähneeni siellä pellavatyynynpällisiä, ja niinpä kurvasinkin loppuunmyynnin eka päivänä lähes suorilta tekstiiliosastolle. Vaaleanharmaat tyynyt ovat siis pellavaa, mutta lisäksi mukaan tarttui nuo beigensävyiset puuvillaiset tyynyliinat ihan heräteostoksena.

Se sitten, mitä otsikossa horistiin kaukosäätimistä liittyy myös Kodin 1 loppuunmyyntiin. Annohan on ollut lempimerkkejäni jo kauan, ja harmittaa kovasti, että merkki on nyt Anttilan mukana kadonnut. Nappasin siis tämän puisen laatikon heti kaupan oven suusta Annon osastolta mukaani, ilman että minulla oli edes sille heti käyttötarkoitusta mietittynä. Kotona tarkoitus kirkastui hetkessä, kun keksin sovitella kaukosäätimiä laatikkoon. Tadaa! Loota oli kuin tehty telkan ja digiboksin kaukosäätimien säilyttämistä varten. Jopa Jamppa omaksui heti samantien tavan laittaa kaukosäätimet laatikkoon ja osaa sieltä niitä myös haeskella.

Sohvan vieressä väriä tuomassa on nyt myös viherkasvi. Tosin olisin saattanut valita toisin, jos olisin tiennyt jo ostovaiheessa tämän Araliatyypin vaikeahoitoiseksi. Nyt ei auta kuin pitää peukut pystyssä ja yrittää muistaa kastelu.

Tällaista väri-ilottelua meidän syksyssä. Mitkä on teidän syksyn värejä?

Olohuoneen syystunnelmia | Monochrome Living Room

/This weekend in the living room. Waiting for the winter./

Touhukas päivä on taas takana. Ulkosalla alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että syksy on muutamaa kunnon tuulenpuuskaa vaille taputeltu, ja lehdet roikkuu enää viimeisillä voimillaan puissa. Aamulla oli ilmeisesti rytissyt ympäri Suomea, kun musta jää pääsi jälleen kerran yllättämään autoilijat. Itsekin ajelin kieli keskellä suuhun töihinpäin kesätassut alla, ja manasin kaikki turvaväliini väkisilllä änkeävät kanssa-autoilijat alimpaan maanrakoon. No, nyt on sitten talvirenkaat alla. 

Viikonloppu meni vauhdikkaasti siskon muuttopuuhissa ja kotihommien parissa. Tällä viikolla myöhemmin onkin tulossa Päiväni kuvina-postausta sunnuntain touhuilusta. Muuten kotosalla ei suurempia muutoksia ole tapahtunut, mutta pieniä juttuja on taas vaihdellut paikkaa, ja perjantaipuska ja kynttilät toivat harmaaseen lauantai-iltaan syksyn tunnelmaa. Hemtexin valkoinen talja on ihastuttanut edelleen myös Jamppaa, joka saattaa iltaisin iltapesujen jälkeen käärityä lattialle taljan mutkaan. Ripaus harmaata pehmentää myös kummasti mustavalkoista yleisnäkymää. Jotenkin ainakin itselle tuli näitä kuvia katsellessa jo melko talvinen tunnelma, entäs teille?

Ja yksi juttu vielä. Piskuinen blogintekeleeni on muuten ehdokkaana syksyn Indiedays Blog Awardsissa sisutusbloggaajien Livingspace-sarjassa. Mukana on monenmonta huippublogia ja useita ammattibloggaajiakin, joten ihan kärkisijoja tässä ei nyt metsästellä, mutta olisihan se mukava, jos joku muukin sattuisi minulle äänensä antamaan kuin oma äitini. Jos sinulla on siis tapana käydä horinoitani lueskelemassa, olisin hyvin onnellinen, jos haluaisit käydä jättämässä äänesi blogilleni täällä. Äänestää voi nimettömänäkin, mutta yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkintoja. Palkintoina on lippupaketteja Blog Awards Gaalaan sekä 50 euron arvoisia lahjakortteja tavarataloihin.

                                                     Äänestämään pääset täältä.

Kynttiläkausi

Niin sitä vaan vietetään jo syyskuun viimeistä viikonloppua. Ensi viikolla vaihtuu jo lokakuu ja syksy on jo pitkällä. Ainakin täällä Oulunseudulla monet puut ovat jo varistaneet lehtensä, ja aamuisin ja iltaisin alkaa olla hyytävän kylmää. Tosin lehdestä sain lukea, että viime vuonna tähän aikaan saatiin jo ensilumi, eli iloinen saa olla pitkään kauniina jatkuneesta syksystä. Minä kun en ole talvi-ihmisiä lainkaan, niin minun mielestäni lumi joutaa sataa maahan vasta sitten jouluaatoksi, kiitos. Instagramia seurailevat saivatkin jo huomata, että Sandyn huushollissa käynnistettiin eilen virallisesti kynttiläkausi. Viikko on olut melkoista hulabaloota, ja jokaisen työpäivän päätteeksi riitti vielä muutakin ohjelmaa siinä määrin, niin iltaisin olen ollut ihan naatti. Otettiinkin Jampan kanssa tänään vahinko takaisin tekemällä uusi nukkumisennätys, ja kömmittiin ylös vasta vartin yli yhdeksän. En voinut uskoa silmiäni kurkatessani puhelimen näytöltä kelloa Jampan kajauttaessa oven takaa hyvät huomenet. Tänään käväistiin tutustumassa Oulussa suhteellisen uuteen Vadelmatarha-kirpputoriin, ja olipa kyllä viihtyisä paikka. Kaikki vaatteet ja esineet olivat kauniisti ryhmiteltynä esillä, tila oli avara, valoisa ja viihtyisä. Lapsia leikki siellä täällä ja äitejä istuskeli sohvaryhmillä seurustelemassa. Lelulöytöjen suhteen vedettiin vesiperä, mutta eräästä vielä purkamattomasta kassista pilkotti lupaavannäköinen suksisetti, joka monojen sovituksen jälkeen jätettiin huomiseen asti varaukseen. Vertailun vuoksi piipahdettiin vielä vastapäätä sijaitsevassa urehiluliikkeessä tsekkaamassa mitä uudet sukset maksaisivat, ja olin lentää järkytyksestä pyrstölleni, kun selvisi, että lapsienkin versiona uudet sukset maksavat lähes yhdeksänkymppiä, ja siihen päälle saa pulittaa vielä monot ja sauvatkin...

Mutta nytpä lähti taas ajatus iloisesti sivuraiteille. Kynttiläkausi on siis viralisesti startattu, ja eilen illalla viikon stressin nuuduttamana hautauduin muhimaan sohvaan viltin alle villasukat jalassa, sytytin kynttilät palamaan ja napsautin boksilta Unelmien Poikamiehen parituntisen pyörimään. Parhautta.

Syksyn kunniaksi toin muuten ulkoa sisään ainakin hetkeksi yhden kauniin Callunan, joita ostin viikko sitten Tokmannilta 6 kipaletta kympillä. Melkoisen edullisia syyskukkia, sanon minä.

Rentouttavaa Viikonloppua!