Mihin se elokuu meni? Tänään havahduin siihen, että vietetään jo viimeisen kesäkuukauden viimeistä päivää. Näin siinä aina käy, kun työt pyörähtää käyntiin ja arkinen aherrus vie mennessään, ettei edes huomaa viikkojen vilistävän ohi. Pitäisi ehkä tähän kotitoimiston työpisteellekin hommata joku seinäkalenteri, että pysyisi perässä siinä, mitä kuukautta eletään.
Minä olen viime vuosina pyrkinyt siihen, että töitä tarvitsisi mahdollisimman harvoin tuoda konkreettisesti kotiin saakka. Usein päässä kyllä pörrää kehittämisideoita ja tulevia suunnitelmia, mutta varsinaiset paperihommat pyrin hoitamaan töissä. Välillä joutuu kuitenkin paperipinot mukanaan kuskaamaan, ja silloin on ehdottoman tärkeää, että työpiste on järjestyksessä. Olen nimittäin niitä ihmisiä, joilla ulkoinen kaaos ja epäjärjestys johtaa myös päänsisäiseen sekamelskaan, ja silloin ei keskittymisestä tule mitään. Omat haasteensa tähän tuo se, että kodin työpiste sijaitsee makuuhuoneessa, ja niinpä olenkin löytänyt itseni monesti ensin petaamasta sänkyä ennenkuin saan poimittua kynän käteen.
Kesällä oli taas aikaa myllertää, ja tavoitteenani on aina päästä entistä toimivampaan ja arjen tarpeita paremmin palvelevaan ympäristöön, ja niinpä nyt on taas kotitoimistolla nippelit ja nappelit ojossa aina laatikon sisältöjä myöten. (Uskotteko, että myös epäjärjestys laatikoiden sisällä voi ahdistaa. Etenkin kun toinen työpöydän laatikoista on miehen valtakuntaa ja voitte vaan arvata miltä siellä näyttää...)
Isommista laatikoista hyllyllä löytyy kaikki tarvittavat kamerahärpäkkeet ja kaikki muu onkin sopivasti käden ulottuvilla. Minä olen muuten onnistunut ehdollistamaan tuon hyllyllä oleva kasvin siihen, että vettä tulee kerran kahdessa viikossa. Sen useammin kun en vaan kertakaikkiaan sitä muista kastella.
Edelliseen postaukseeni viitaten päätin tälläkin kertaa jättää telkkarin kulman kuvasta rajaamatta, sillä mitäpä siitä siivoilemaan aidon elämän merkkejä kuvista. Siellä se kurkkii, minun valkokehyksinen kaunokaiseni. Myös tietokoneen valinnassa aikanaan oli väri yksi tärkein kriteeri. Veikkaan, että miehet lähtevät harvemmin tietokonekaupoille väri ensisijaisena ostoedellytyksenään, mutta kyllä se vaan paljon mukavammin sointuu ympäristöönsä tämä valkoinen kone kuin perinteisemmät mustat kaverinsa.
ps. Oletteko muuten kuulleet Alku.fi-valmennuksesta. Jonkun ajan päästä täällä bogin puolella on tuloillaan ensitunnelmia valmennuksen tiimoilta. Ja jos joku tahtoo mukaan, vielä ehtii. Valmennus nimittöin starttaa virallisesti vasta ensi maanantaina.
Seuraa blogia
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentti julkaistaan heti tarkistuksen jälkeen. :)