Kuka hätkähti otsikkoa? Olen viime viiikkoina saanut useammasta blogista lueskella kirjoittajien kyllästyneen liian valkoiseen tai mustavalkoiseen sisustukseen. Blogeissa on haaveiltu murretuista sävyistä tai pastelleista, ja epäilty mustavalkoisen aikakauden olevan ohitse. No, kenties joillakuilla on. Minulla taas sisustaminen ei ole koskaan ollut kiinni vaihtuvista trendeistä, vaikka joka kausi tuleekin jotain uutta pientä hommailtua uusista mallistoista. Perusvärit meillä kuitenkin on ja pysyy,mihinkä sitä seepra raidoistaan pääsisi.Joidenkin mielestä mustavalkoiset kodit ovat kylmiä ja etäisiä, mutta minule värien puuttuminen tuo rauhan. Kun töissä touhuaa lähes yhdeksänsadan ihmisen kompleksissa, jossa melutasokin kohoaa välillä taivaisiin, on minusta ihana astahtaa ovesta omaan kotiin, jossa jo ympäristön selkeys saa mielen rauhoittumaan. Ihailen kovin monien maalaisromanttisia koteja, tai seesteisen beigellä sävyllä sisustettuja ympäristöjä, mutta omassa kotonani viihdyn näin. Olen muuten vähän myhäillyt tyytyväisyydestä, kun eräs suurimmista blogi-idoleistani Stylizimo, on päinvastoin viime vuotisten värikokeilujen jälkeen palannut kodissaan vanhaan mustavalkoiseen kuosiinsa. Muuttaisin tuonne Ninan kotiin milloin tahansa. Käykääpä kurkkaamassa, jos ette vielä blogia ole seuranneet.
Kuvituksena räpsyjä työ/vierashuoneesta eräältä taannoiselta viikonlopulta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentti julkaistaan heti tarkistuksen jälkeen. :)