Juhannuksena

Juhannus alkaa pikkuhiljaa olla ohitse ja ihmiset alkavat kaivautua mökeiltään takaisin sivistyksen pariin. Ainakin mitä pystyi päättelemään ostoskeskuksen parkkipaikasta jättäessäni itse autoa sinne salilla käynnin ajaksi. Kuten monesta muustakin blogista olen saanut lukea, on myös meillä vietetty kaupunkijuhannusta. Miehenpuoli kun tietää, että minua ei keskikesän pahimpaan hyttysaikaan saa mökille millään ilveellä. Juhannusaattona kävimme Jampan kanssa pyörähtämässä kauppatorilla, mikä onkin muodostunut jo meidän omaksi pieneksi perinteeksemme. Vaikka ostokset oli pääasiassa tehty jo isommista ruokakaupoista, pitää torille silti päästä aina fiilistelemään juhannuksen tunnelmaa, kun torikauppiailla on valikoima tuoreita marjoja ja vihanneksia parhammillaan, ja kaikki muutkin kaupunkiin juhannuksen viettoon jäävät ovat kokoontuneet torikahveille ja jäätelöille ennen vetäytymistä juhannuksen viettoon omien perheidensä kesken.

            Juhannusaaton sää suosi meitä Oululaisia, ja meren äärelläkin pystyi istahtamaan hetken.

Jamppa ja kesäherkut. Pussillinen uuden sadon porkkanoita.

Iltapäivällä juhannusta vietettiin oman perheen kesken. Vieraaksi saapuivat sekä Jampan mummi että mummu, ja grilliherkut tekivät kauppansa. Viime hetkellä sain myös päähäni takaista gluteenittoman mansikkakakun suklaakääretorttupohjalla, mutta sanottakoon, että resepti kaipaa vielä sen verran fiilaamista, että jätettäköön vielä jakamatta. Juhannus ei myöskään meillä kuulu hienompien kattausten juhlapäiviin, vaan pöytään tuodaan reilusti esille kaikki tarjottava Turun sinapista lähtien. Ei sen aina tarvitse olla niin justiinsa.

Juhannuksena ei myöskään noudateta sen kummempia pukukoodeja, 

kuten pikkuherran varsin epämuodollisesta kalsariasusta voinette päätellä.

Juhannuspäivä sujui ulkoilun ja grilliruokien rääppiäisten merkeissä, mutta tänään alkoi jo palailu ruotuun. Kyllä sujui jalkatreenit taas muutaman kunnon tankkauspäivän jälkeen...

Toivottavasti teilläkin oli kaikilla mukava juhannus!