Vihdoin ja viimein sain hankittua kehykset Helsingin reissulla toukokuun lopussa Nougatista tekemäni pikku ostokseen. Alun perin mielessä oli toinen printti, mutta nähtyäni tämän kököttävän liikkeen hyllyn päällä kehystettynä päädyin muuttamaan suunnitelmia. Ja mitäs muuta se elämä kaipaa kuin vähän tasapainoa...?
Alkuperäisessä suunnitelmassani olisin laittanut näitä Ylva Skarpin printtejä useamman vierekkäin, mutta esteeksi nousi vaihtelunhaluni. Minulla kun on tapana pyöräyttää kalustus ympäri aina aika ajoin, ja vaikka sohva olisikin aina seinän vieressä, sekin tuppaa seilaamaan muutaman kymmen senttiä puoleensa riippuen siitä, miten Jampan leikit levittäytyvät. Symmetriasta olisi siis ollut turha haikailla. Tällä hetkellä juliste kehyksineen riippuu juuri siinä, mihin vanhasta taulusta sattui koukku jäämään, mutta katsellaan nyt ajan kanssa, mille korkeudelle se lopulta päätyy. Viereen kun olisi vielä tarkoitus hommata joku toinen printti. Tämä useissakin blogeissa nähty Fotografiskan myymä Paolo Roversin teos olisi kyllä kiehtova, mutta epäilenpä, että joutuisin joka päivä selittämään Jampalle, että kuka tuo täti on, jonka kuva roikkuu meidän seinällä...
Miehenpuolen kauhuksi riemuksi päätin tosiaan taas eilen kääntää sohvan vastakkaiselle seinälle. Vastalauseiden myrskystä huolimatta itse pidän myös tästä "kesäjärjestyksestä", jossa olohuone rajautuu enemmän omaksi alueekseen ruokailutilaan ja keittiöön nähden ja sohva ja tuolit muodostavat tiivimmän seurusteluryhmän. Eräiden toisten mielestä kyseinen järjestys vaan on ahdas.
Mutta lisää uudesta järjetyksestä myöhemmin, nyt hyviä öitä!
(Kyllä vaan. Blogi tosiaan päivittyy nykyisin tässä yhdentoista korvilla. Jamppa kun menee nykyisin nukkumaan noin puoli yhdentoista aikaan! Että sellaiset rytmit meillä.)
Ei kommentteja
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentti julkaistaan heti tarkistuksen jälkeen. :)