Lastenvaatteiden huippuale- loppurysäys

torstai 30. heinäkuuta 2015

Nyt jos koskaan kannattaa laatutietoisten pikkulasten vanhempien käydä pöyhimässä Reimashopin alennusvaatekasoja. Sain nimittäin juuri sähköpostiini tiedon, että koodilla FINALSALE15 saa nyt Reimashopin jo alennetuista vaatteista 10% lisäalen, ja lisäksi ilmaisen toimituksen. Koska alet oli jo aiemmin nousseet 50 prosenttiin, saa nyt siis laatuvaatteita huikealla 60 % alennuksella. Lisäalen saa syöttämällä Kassa-vaiheessa koodin kohtaan "Lahjakortti".Tässä ihan vaan muutama poiminta siitä, mitä vielä löytyisi. Valikoinnin tein Jampan kokoisista poikien vaatteista, mutta myös tyttöjen värit ja muut koot oli vielä melko hyvin edustettuna. Loppurysäys on voimassa vain neljä päivää, joten koot hupenevat nopeasti. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa, ja muistakaa tosiaan, että tuolla kodilla saa vielä sivustoilla näkyvistä hinnoista lisäalen. Reimashoppiin pääset täältä. 



1. Turbot pipo
2. Raab välikausitakki.
3. Vanda Reimatec talvitakki
4. Rotate Softshell-takki.
5. Sadetakki Lampi
6. Loikka reimatc toppahousut.
7. Raba kumisaappaat.
8. Zeolite Fleecetakki.










(*Linkit kaupallisia linkkejä.)

Sisustusvieraisilla ja synttäreillä

Olen kerran aiemmikin kuvaillut blogiin äitini kotia, mutta kun harmaat aivosoluni eivät kanna niin kauas, että muistaisin jäikö kuvat blogimuuton takia vanhaan osoitteeseen, niin ajattelin nyt täräyttää tänne taas muutaman otoksen, joita tuli näpsittyä pikkupokkarilla viikko sitten kummipoikani synttäreillä.
Jo eteisessä vieraita tervehtii erinäinen liuta enkeleitä ja muita kimaltavia esineitä. Äitini sisustusvärit ovat valkoinen ja harmaa, joita ryydittää erinäiset krominväriset yksityiskohdat.
Päämakuuhuone on suuri ja yksinkertainen, ja ihailenkin äitini kykyä pitää sisustus simppelinä, kun itsellä meinaa aina välillä vähän mopo karata käsistä yksityiskohtien runsauden kanssa.
Pieniä asetelmia ja koristuksia kuitenkin löytyy sieltä täältä.
Olohuoneen Lokki-valaisin oli suosikkini jo lapsena, ja se onkin ainoita alkuperäiskalusteita lapsuudenkodissani. Kymmenisen vuotta sittenhän äitini teetti kerrostalohuoneistoonsa täyden pintaremontin, ja pisti samalla kalustuksen vaihtoon. Olohuoneen nurkasta pilkottaa sisäänkäynti minun vanhaan huoneeseeni, joka nyttemmin toimii kotikonttorina ja vierashuoneena.
Vierashuoneen katosta löytyy koristeellinen hapsuvalaisin, johon minä törmään joka kerta. Olen tainnut muutaman keskustelun käydä äitini kanssa valaisimien ripustuskorkeudesta.
Olohuone yhdistyy ruokailutilaan, jonka ääressä ruokaillaan yleensä vain isompina juhlapäivinä.
Ja olihan niitä synttäritarjoiluja. Suurin osa huomaavaisesti gluteenittomassa muodossa.
Keittiön puolelta ei juhlapäivinä kannata laajempia kuvakulmia suunnitellakaan. Kuten varmaan kaikilla, juhlien aikaan pöydät tursuilevat tarjottimia ja käytettyjä lautasia. Tasoille oli katettu kahvit aikuisille  vieraille, ja keittiön ruokapöydältä löytyi puolestaan tämä...
Onnea vielä kummipojalle! 7v. ja koulu-ura edessä.









Tapahtuipa eräällä viikolla

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Loma alkaa olla tehnyt tehtävänsä. Olen ollut jo hyvän tovin sekaisin viikonpäivistä, ja pikkuhiljaa viikoistakin. Laiskan letkeät kesäpäivät hitaine aamuineen soljuu eteenpäin, ja välillä tuntuu, että ollaanko tässä nyt mitään tehtykään, muuta kuin olla ja öllötelty. Onneksi kesälläkin tulee kuitenkin kuljetettua mukana vanhaa, jo osumaa ottanutta pikkupokkaria, niin kuvia selaillessa huomaa, että ollanhan sitä tehty kaikenlaista. Juurikin niitä kesäjuttuja.
Vaikka säitä on tänä kesänä kovasti parjattu, ja onhan ne nyt olleetkin kauniisti sanottuna hieman vaihtelevia sain viime viikonkin aikana jopa parina päivinä hipsittyä päiväuniaikaan terassille kirjaa lueskelemaan aurinkotuoleihin Jampan päiväunien aikaan. Olkoonkin auringon palvominen miten epämediaseksikästä nykyään, minusta ei taida saada vannoutunutta auringonpalvojaa kitkettyä mitkään varoitukset.
Terassin sisustus on edelleen vielä näin kolmen vuoden asumisenkin jälkeen vaiheessa, mutta enimmällä käytöllä ovatkin olleet nämä Askosta aikanaan ostetut aurinkolaverit. Kyllä sen sohvankin ehti sitten ostaa, kun sopiva sattuu kohdalle.

Jos yllätysvieraat ilmestyvät oven taakse, laitetaan perheen iltapalaksi varatut muutamat pikkusiiat savustumaan, ja keitetään sitten vaikka vähän suurempi kattila uusia perunoita. Sukulaisten kesken ei sen kattauksenkaan tarvitse olla niin justiinsa, kerrankin kun ulkona terassilla syödään.
Pikkumiehelle elämykset syntyy onneksi tässä iässä vielä melko pienestä. Perheen ex tempore iltaretki Oulun Hupisaaarille saa Jampan mielikuvituksen lentämään, ja äiti luvataankin taluttaa turvaan metsissä asuvilta kummituksilta.
Ja samalla reissulla päädytään aivan upeasti rakennettuun Ainolanpuistoon, missä tekemistä löytyy monenikäisille. Jopa niille isämiehille.
Toisena iltana päädytään hetken mielijohteesta Nallikarin rantaan jäätelöille. Vaika tuuli tuivertaa mereltä niin, että hiusuortuvat pyörii päässä, on jäätelö aina paikallaan.
Kun jopa Jamppakin joutui jäätelön jälkeen toteamaan ilman hiukkasen kylmäksi, päräytettiin seuraavaksi auton keula kohti torin rantaa. Trubaduuri soitteli lähiterassilla, kun perheen miesten kanssa tuijoteltiin laiturilla auringon siltaa.
Viikon kääntyessä lopuilleen, oli aika viettää aikuisten keskeistä aikaa, ja Jamppa suuntasi mummilaan viikonloppuvierailulle. Kaksi päivää Qstockissa vierähti kuin siivillä auringon paistaessa hyvässä seurassa.


     Kesä <3 



Mitä sinä toivoisit?

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Ette varmaan ole voineet välttyä huomaamasta, että Indiedaysilla on meneillään suuri lukijakysely? Kyselyn auki klikanneet ovat saattaneet jättää kiireissään siihen vastaamatta, mutta halusin näin kyselyajan loppusuoralla tulla vielä muistuttamaan teitä kyselystä, ja toivoisin lämpimästi mahdollisimman monen käymässä kyselyyn vastaamasta. Sen lisäksi, että me bloggaajat saamme vastauksienne perusteella tietoa siitä, että mitä juuri te oikeasti haluatte blogeista lukea, on myös teille tarjolla pieni porkkana kyselyn lopussa. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken kun arvotaan 3 kappaletta 100 euron arvoista lahjakorttia sekä 30 kauneustuotepakettia.
Itse olen melkoinen blogien suurkuluttaja, ja seurailenkin blogeja laidasta laitaan. Vaikka yhtenä omista kriteereistäni blogille onkin kiinnostavat ja riittävän suuret kuvat, se ei suinkaan ole välttämättämyys. Jos kirjoittajalla on sana hallussaan, ei kuvilla ole juuri merkitystä. Seuraan myös edelleen blogeja, joiden kautta alunperin blogimaailmaan tutustuin, kun raskaana ollessani lähdin vertaistukea muista ensimmäistä lastaan odottavista netistä etsiskelemään. Näistä kirjoittajista onkin tullut vuosien saatossa kuin vanhoja tuttavia, ja huokailen edelleen murheellisena muutaman kirjoittajan perään, jotka sittemmin ovat bloginsa lopettaneet.
Kun silloin aikanaan hain raskausblogeista ihan vaan vertaistukea ja käytännön vinkkejä tulevaan, haen nykyään blogeilta ideoita ja inspiraatiota monellekin elämänsaralle. Bloglovinin seurantalistallani näyttäisi tällä hetkellä olevan huikeat 140 seurattavaa blogia, jotka eivät tokikaan kaikki ole tälä hetkellä aktiivisesti päivittyviä. Blogloviniin tulee myös säästetyksi inspiroivimpia postauksia niin muodin, liikunnan, sisustamisen kuin reseptienkin puolelta. (Vinkkaanpa tässä myös samalla, että saan edelleen viikottain ilmoituksia uusista seuraajista vanhalle bloglovin'sivulleni. Yllä olevasta linkistä pääsee siis klikkautumaan lukijaksi tähän nykyisen blogin päivittävään sivustoon.)
Lukijakyselyssä pääsee muuten myös sanomaan sanasensa siitä, mitä mieltä on blogien yhteistöistä ja blogimainonnasta. Minua itseäni eivät mainosluonteiset postaukset suinkaan haittaa, vaan olen päinvastoin saanut isoja etuja bongaamalla alekoodeja ja ostovinkkejä muilta bloggaajilta.
Yksi tärkeä syy, miksi toivoisin juuri teidän vastaavan kyselyyn on se, että saisin itse arvokasta tietoa siitä, mitä haluaisitte juuri minun kirjoittavan. Olen vähän sellainen siellä täällä hääräilijä, ja siksipä aiheetkin usein vaihtelevat laidasta laitaan. Kyselyn kautta voitte vinkata, haluaisitteko minun keskittyvän nimenomaan sisustusaiheisiin postauksiin, vai toivoisiko joku kenties jopa asukuvien tekevän comebackin? Vai kiinnostaako jotakuta enemmän Jampan touhuilut ja koko perheen kuulumiset?
Mielellään otan toki postaustoiveita vastaan myös kommenttiboksin puolelle ja/tai sähköpostiin. 

Nyt on aika viikonlopun festaroinnin väsyttämänä hipsiä petiin kuuntelemaan sateenropinaa kattoon ja lueskelemaan kirjaa. Ensi viikolla alkaa jo elokuu, hui kuinka kesä on vierähtänyt nopeasti.

Kyselyyn pääset täältä. Kiitos kaunis kaikille vastaajille!


* Kuvat sekalainen otos blogikuvia matkan varrelta.*

Kesäelämää

torstai 23. heinäkuuta 2015

Tällä viikolla on vietetty kesäelämää, kun aurinko suostui viimeinkin näyttäytymään täällä Oulunseudullakin saakka. Instagramia seuraavat tietänevätkin jo minun vietelleen aikaani terassillamme aurinkoa ottaen ja pihakahveja nautiskellen, joten sattuneista syistä blogi ei ole kovin tiheään päivittynyt. Mutta kesästä täytyykin ottaa kaikki irti silloin kun se antaa parastaan, eikö vaan. Mietiskelin yhtenä päivänä, että olenkohan tullut tehneeksi tämän kesän aikana niitä juttuja, mitä lomalle jäädessäni suunnittelin. Usein kun käy niin, että loman alkaessa aikaa tuntuu olevaan äärettömiin saakka käytettävissä, mutta yht'äkkiä huomaa syksyn hiipineen ovelle ja kesähaaveiden jäätyä toteuttamatta.
Itselle se tärkein juttu, joka kesälomasta tekee loman, on tokikin se ulkomaanreissu, jossa pääsee täysin irrottautumaan lapsiperheen arkirutiineista. Lapselliset kun tietävät, että vaikka lomalla ollaankin, riittää ruuanlaitossa ja pyykinpesussa ja jatkuvassa siivoilussa riittämiin puuhaa myös kesäpäiviksi. Reissussa pääsee pesukoneiden ja kattiloiden ulottumattomiin, ja miehenpuolikin tuumasi reissusta palattuamme, että ihan kuin loma olisi jo kestänyt pitkäänkin. Täytyykin alkaa taas kerryttämään säästöjä jo seuraavaa kesää varten, jolloin haaveissa siintääkin taas Italia.
Toinen asia mistä loman alkaessa haaveilin, oli nukkuminen. Arkena kun kello pärähtää armotta joka aamu 5.45, niin johan oli riemukasta, että jostain kumman sattumasta Jamppa 3,5 v päätti ihan itse kääntää omankin sisäisen kellonsa loma-aikaan heti kesän alussa, ja niinpä meillä ollaan säännönmukaisesti saatu nukkua kahdeksaan asti aamulla. Kerrattain jopa yhdeksään, jolloin heräsin niin pöllämystyneenä kuin olla ja voi, sillä edes muisti ei kanna aikaan, millloin olisin edellisen kerran elämässäni niin pitkään saanut nukkua.Univelat on siis saatu kuitattua. Tämäkin asia oli aikaa ennen lasta yksi niistä, joita ei osannut arviostaa tarpeeksi, riittävä uni.
Liikunta. Jos jotain hyvää pitää harmaan sateisesta kesästä keksiä, se on se, että salirutiinit ovat jatkuneet säännöllisinä. Muistan vieläkin viime vuoden heinäkuun helteet, jolloin salille ei tullut mentyä olemattoman ilmastoinnin vuoksi lainkaan, ja yli kuukauden tauon sai sitten tuntea kolottavassa selässään syksyn alkaessa. Jopa Kreikan lomalla virittelin päivittäin pientä puistojumppaa tai osallistuin allasjumppaan pitääkseni selkävaivani kurissa.
Kirjojen lukeminen. Talvisaikaan työt ja arjen rutiinit tahtovat syödä entiseltä lukutoukalta kaiken ajan, ja nyt onkin ollut mahtavaa todeta saaneensa päätökseen jo useamman opuksen tälle kesälle. Murharomaanit ja muut hömppäkirjallisuus on aivan täydellinen keino rentoutua. Nytkin odottelen into piukassa milloin kirjastolta kilahtaa ilmoitus uusimman Himoshoppaaja-kirjani varauksen saapumisesta.

Samaan kategoriaan menee elokuvien töllöttäminen, ja olemmekin ehtineet viettää jo useamman kerran perättäisten iltojen leffamaratoonia. Nykyään tosin elokuvat katsotaan vasta kymmenen jälkeen illalla, kun ollaan ensin saatu tenava tainnutettua untenmaille, mutta valoisissa öissä jaksaa valvoa vähän myöhempäänkin. To Do-listalla olisi vielä lähteä jonakin sateisena päivänä elokuvateatteriin saakka, sillä onhan se katseluelämys aina siellä vähän toista luokkaa kuin kotosalla.
Piknikillekin olen jo kertaalleen ehtinyt, vaikka rantaelämän vietto on sattuneista syistä muuten jäänyt. Ja grilliherkuistakin olen ehtinyt nauttimaan, puhumattakaan niistä kilotolkullisista tuoreita mansikoita, joita olen napaani ahtanut. Lisäksi olen saanut iltana muutamana miehen järjestäessä Jampalle ohjelmaa harrastaa lempipuuhaani, eli järjestellä kaappeja. Niin hullulta kuin se saattaa kuulostaakin, minun mieleni ja sieluni lepää järjestelypuuhissa, ja etenkin valmiin lopputuloksen jälkeen. Tekemättäjääneiden hommien listalle sen sijaan on jäänyt (jälleen kerran) valokuvien läpikäynti koneelta (tuhansia!), järkevä arkistointi ja valikoitujen otosten tilaaminen paperiversiona. Sitä kun kerran päästää sähköiset valokuva-albuminsa villiintymään, tuntuu aivan järisyttävältä urakalta alkaa käymään kaikkia kuvia läpi. Hyviä vinkkejä?

Ja miten kuvat liittyy päivän jorinoihin. No lähinnä siten, että sisustuspuolella ei ole juuri kesän aikana tapahtunut. Nämäkin otokset on kesäkuun puolivälistä. Säiden vuoksi aikaa on kuluteltu paljon myös kotona, ja sen täällä on ollut näköistäkin. Tuntuu turhalta pähkäillä sohvatyynyjen väritystä, kun Jamppa-merkkinen tornado räjähtää olohuoneessa ja omassa huoneessaan viidessä minuutissa käsittämättömäksi sekamelskaksi monta kertaa päivässä. Mutta eiköhän se tästä taas sisusteluintokin löydy, kun syksy lähenee. Nyt jo kummasti kutkuttelee siellä täällä silmään sattuneet pellavaisen beigen sävyt. 

Mutta hei, huomenna olisi edessä vielä se yksi joka kesän juttu. Qstock-festarit odottaa, ja aamulla pitäisi alkaa arvuuttelemaan, millaisessa kostyymissä kekkereille lähdetään. Veikkaan, että hulmuhelmat ja hellehatut saa tänä vuonna jättää kaappiin. Uhkasinkin miehenpuolelle sonnustautuvani toppahousuihin ja jätesäkkiin ja kruunavani kokonaisuuden punaisilla kumisaappailla. Että jos sellainen ilmestys vastaan kävelee, se olen sitten minä.

Mitä kesäjuttuja te olette ehtineet tekemään? 
Mukavaa viikonloppua kaikille!


Kokemuksia Hotelli Ialyssos Bay

maanantai 20. heinäkuuta 2015

No niin, tällä kertaa aloitellaan postaus varsin yksitoikkoisella otsikolla, mutta toivoakseni se auttaa matkaa suunnittelevia ja hotelliaan pohtivia kenties paremmin löytämään tänne saamaan tietoa juuri tästä hotellista. Itse olen hotellien suhteen sen verran kranttu, että saatan etukäteen ennen matkan varaamista googlailla pöiväkausia kokemuksia hotelleista ennen päätöksen tekoa. Niin tein tälläkin kertaa, mutta usein kokemuksia on hankalampi löytää suomen kielellä, joten jospa tästä olisi jollekulle hyötyä.

Matkasimme siis reilu viikko takaperin Finnmatkojen pakettimatkalle Ixia / Ialyssoksen alueelle Rodoksen läheisyyteen. Monet muut pitävät omatoimisesta reppureissaamisesta, mutta minä olen sen verran mukavuudenhaluinen ihminen, että nautin suuresti valmiista pakettimatkoista, joissa itse ei tarvitse huolehtia juuri mistään. Karautimme siis varhain lauantaiaamuna (yönä) Oulun lentokentälle, ja matka Rodokselle kesti 4,5 tuntia. Perillä hyppäsimme Finnmatkojen bussiin, joka kuljetti meidät suoraan noin 20 minuutin ajomatkan päähän hotelliimme. Hotelli Ialyssos Bay on paikallisen luokituksen mukaan 4 tähden hotelli, ja Finnmatkojen oman luokituksen mukaan FFF+. Sen verran hulppeat oli puitteet hotellilla, että bussista noustuamme äitini epäili meidän saapuneen väärälle hotellille. 
Hotellin aula olikin aika vaikuttava näky sisään saavuttuamme. Hotellin käytännön mukaisesti huoneen luovutus on vasta kello 12, eli omat huoneemme eivät saapuessamme olleet vielä valmiiksi siivotut. Erittäin ystävälliset vastaanottovirkailijat kehottivat meitä sen sijaan menemään hetkeksi allasbaariin drinkeille tai välipalalle, ja sieltä sitten suoraan lounaalle hotellin ravintolaan. Hotellipakettiimme kuului siis All Inclusive, joka todellakin oli nimensä veroinen. Halutessaan reissuun voi siis lähteä vaikka kokonaan ilman rahaa, sillä kaikesta oli hotellin puolesta huolehdittu. Kuvan vasemmassa laidassa vilahta muuten hotellin yhteydessä oleva minimarket, josta löytyi kaikkea mahdollista. Jos siis perillä huomaat jonkun tavaran unohtuneen, täältä se varmasti löytyy. Tarjolla oli mm. vettä, virvoitusjuomia, leluja, karkkeja, sipsejä, paikallisia pikkuherkkuja, uimakenkiä, lehtiä, rantakaftaaneja ja matkamuistoja. 

Aamupala tarjoiltiin ravintolassa kello 7-10, ja valikoima oli todella runsas. Oma aamiaiseni koostui pääsääntöisesti kaurapuurosta, kreikkalaisesta jogurtista paahdetuilla siemenillä ja rusinoilla sekä tuoreista hedelmistä, mutta tarjolla oli myös ns. Full English Breakfast, eli papuja, paistettuja nakkeja, pekonia, munia ja munakkaita sekä heille, jotka tykkäävät aloittaa aamunsa makealla, oli tarjolla lukematon määrä uunituoreita leivonnaisia. Toki myös perinteiset leivät ja sämpylät leikkeleineen ja juustoineen oli edustettuna.
Aamupalan loputtua olikin aika kömpiä altaalle. Hotellista löytyi huikean kokoinen uima-allas, sekä erittäin reilun kokoinen lasten allas (kuvassa vasemmalla). Allasta ympäröivien aurinkotuolien varaaminen pyyhkeellä oli tottahan toki kiellettyä, mutta se ei suinkaan estänyt ihmisiä heräämästä jo aamuseitsemältä parhaita paikkoja varaamaan. Hyvin pian mekin saatiin juonen päästä kiinni, ja kävimme joka aamu kahdeksan maissa varaamassa itsellemme paikat. Kuvassa altaan vieressä näkyvä rakennus on allasbaari, jonka tarjoilut kuuluivat myös All Inclusive-hintaan. Heti aamiaisen päätyttyä katettiin allasbaariin esille välipala, joka koostui pikkutoasteista, sämpylöistä, nakeista, ranskalaisista, jauhelihapihveistä, tsatsikista ja hedelmäpaloista. Myös hanasta saatavat virvoitusjuomat oli koko ajan käytettävissä. Lisäksi allasbaarista sai (uskomatonta kyllä) koko päivän aina puoleenyöhön saakka tilata ilmaiseksi myös alkoholipitoisia juomia,eli olutta ja drinkkejä. Silti en koko viikon aikana törmännyt yhteenkään humalaiseen lomailijaan. Allasbaarista oli myös mahdollista tilata maksullisia juomia, joten me saimme viikon aikana erinäisiäkin roposia kulutettua kylmän kahvijuoman Frappen nauttimiseen.
Tenavan päiväunien jälkeen olikin jo aika kiiruhtaa lounaalle, jota tarjoiltiin kello 12.30-15. Aina yhtä iloinen ja hymyilevä ravintolaemäntämme toivotti ruokailijat joka kerta tervetulleeksi, ja häneltä tuntui taittuvan englannin lisäksi ainakin saksa ja ranska, ja suomeakin löytyi muutama sananen. Ravintola toimii buffet-periaatteella, ja kuten aamiaisella, myös lounaalla ja ilallisella valikoima oli mitä runsain. Myös linjoistaan huolehtivan on mahdollista syödä tässä hotellissa terveellisesti, kun valitsee pohjaksi salaatin, ja proteiininlähteen useista tarjolla olleista vaihtoehdoista. Itse pidin parhaina paikallisina ruokina tietysti kreikkalaisen salaatin (oi mitä oliiveja ja fetajuustoa!) ohella moussakaa ja souvlakia. Monien hehkuttama gyro herätti kyllä lähinnä kauhistuksen puistatuksia. Sen lisäksi, että joka aterialla pystyi valitsemaan lihansa lukuisista eri vahtoehdoista (kanaa,nautaa, possua, jänistä, kalaa), ja samoin lisukkeensa (riisiä, keitetyt perunat, kermaperunat, paistetut kasvikset, keitetyt kasvikset) oli lisäksi tarjolla joka päivä myös useammanlaista pastaa ja pitsaa.Lapsille oli oma linjastonsa, josta sai myös joka kerta ranskalaisia, jauhelihapihvejä, kalapuikkoja ja nugetteja.
Jampalle ei tahtonut oikein reisussa ruoka maistua, ja niin tulimme jallittaneeksi pientä poloista, että nyt on elämäsi tilaisuus syödä haikalaa. Alkoihan maistua, ja haikalalla mentiinkin sitten koko viikko.
Jälkiruokabuffet oli  myös runsas. Kakkuja, hyytelöitä, paikallisia leivoksia, jäätelöä, panna cottaa jne. Lisäksi terveellisen lomailijan tarpeisiin oli tarjolla vesimelonia, omenoita, hunajamelonia ja nektariineja. Omaan makuuni nämä kreikkalaiset jälkiruuat eivät iskeneet, ja kaiholla haikailinkin italialaisten jäkiruokapöytien ääreen erilaisine juustoineen, mansikoineen ja tiramisuineen.
Kaksi kertaa viikon sisällä ravintolassa järjestettiin myös teemailta. Toisella kerralla vietettiin kreikkalaista iltaa, ja tässä kuvassa vieraat toivotettiin tervetulleeksi aasialaiseen iltaan.
Tulipahan aasialaisen illan aikana paikattua sekin aukko yleissivistyksessä, että en ole koskaan tullut maistaneeksi sushia. No nyt olen.
Itse olin matkaan lähtiessäni hieman tuumaillut lentokentän läheisyyden aiheuttamaa häiriötä, mutta eipä ollut haitaksi ei. Koneita mennä huristeli yli jatkuvasti, mutta mitään meteliä niistä ei juuri lähtenyt. Toinen asia sen sijaan, joka aiheutti häiriötä, olivat hotellin puutarhassa majailevat heinäsirkat. Äänestä päätellen niitä oli miljoonittain. Kun ensimmäisen kerran hotellin pihaan astuimme, tuntui kuin olisimme paiskautuneet vastaan sirkkojen sirityksen aiheuttamaa meluseinämää. Jos siis olet yhtään herkkäkorvainen, pakkaa ehdottomasti mukaan korvatulpat. Onneksi ihminen on ihmeen mukautuvainen, ja viikon loppuun mennessä sirkkojen konserttoa tuskin enää edes huomasi, niin tottunut siihen jo oli.
Lapsiperheitä ajatellen hotelli on loistava valinta. Kun altaassa itsensä läkähdyksiin pulikoinut tenava on välillä raahattava kuivalle maalle, löytyy hotellin takapihalta loistava leikkipaikka. Keinuja, liukumäkiä ja hiekkalaatikko erittäin hyvin hoidetussa ympäristössä. Täällä vierähti tovi jos toinenkin.
Vähän aikuisempaan makuun tai isommille lapsille löytyi myös hotellin pihalta minigolfrata.
Ja etupihalta biljardipöytä. Biljardi maksoi 1,50 e per peli, ja kepit sai lainata sisältä panttia vastaan.
Illallisen jälkeen hotellin allasbaarin läheisyydessä järjestettiin joka ilta ohjelmaa. Lapsille oli joka toinen ilta puolen tunnin mittainen ohjattu minidisco, jota vetivät samat upean aurinkoiset nuoret naiset,jotka päiväsaikaan järjestivät ohjattua toimintaa 4-12 vuotiaille. Samat neidot vetivät myös joka päivä allasjumppaa ja vesipalloa, joten toimintaa ei sitä haluavilta puuttunut. Puoli kymmenestä puoli kahteentoista oli joka ilta aikuisille suunnattua ohjelmaa, kuten esimerkiksi pokeri-ilta, kreikkalainen tanssi-ilta, murhamysteerin ratkaiseminen ja Mr. And Mrs.-ilta, jossa vapaaehtoiset pääsivät testaamaan kuinka hyvin tuntevat parisuhteensa toisen osapuolen. Toiminnan ohjaajat samoin kuin allasbaarin työntekijät olivat pääsääntöisesti englantia äidinkielenään puhuvia, oletettavasti koska hotellin asiakaskuntakin koostui enimmäkseen briteistä. Myös hotellin paikallinen henkilökunta puhui erinomaista englantia. 
Järjestetyn iltaohjelman jälkeen yövirkuimmat lomalaiset näyttivät usein jatkavan hotellin päärakennuksen baariin iltaa viettämään. Tämä jäi itseltä kokematta, kun viimeistään puolen yön aikaan piti kömpiä vällyjen väliin jaksaakseen aamulla olla heräilemässä yhtä aikaa Jampan kanssa. 
Itse hotellihuoneesta ei tullut kuvaa napattua, mutta verrattuna Italian matkojemme hotellihuoneisiin huone oli erittäin tilava. Huoneessame oli parivuoteen lisäksi lisävuode lapselle ja silti jäi hyvin tilaa levitellä matkatavaroitaan. Huone ja hotelli muutenkin oli erittäin siisti, ja siivoajat ja muut kunnossapitäjät tekivät töitä aamusta iltaan. Asuimme päärakennuksen kolmannessa kerroksessa, ja ainoa haitta, jonka voisin kuvitella haittaavan varhain nukkumaan hamuavia oli altaalta kantautuva musiikki iltaohjelmien aikaan. Huoneeseen kuului myös kalustettu parveke, jossa saattoi kuivatella allaspyyhkeitä ja uima-asuja. Kaiken kaikkiaan hotelli ylitti odotukset, ja voin lämpimästi suositella sitä. Vieraat koostui pääsääntöisesti +40 aikuisista pariskunnista sekä lapsiperheistä, eli mikään nuoremman väestön bilehotelli tämä ei missään nimessä ole. Juhlintaa kaipaavien kannattanee varmaan suunnistaa lähemmäs Rodoksen kaupunkia.

Tällaisia hotellikokemuksia tällä kertaa. Jos joku asia jäi vielä mietityttämään, laita toki kysymystä tulemaan. Ensi kerralla sitten luvassa muita matkavinkkejä.

Lomaltapalaaja

Hellurei! Reissusta ollaan vihdoin palailtu mukana roima annos rentoutuneisuutta, sopivasti rusketusta ja varressa toista kiloa ylimääräistä painolastia. Kreikan loma oli odotusten mukainen, ja kunhan saan läpikäytyä kuvat, laittelen tulemaan kokemuksia hotellistamme ja muutamia vinkkejä Ixiaan / Rodokselle vielä lähiaikoina tai joskus tulevaisuudessa suuntaaville. Reilun viikon mittainen totaalinen tauko internetin ihmemaastakin tekin varsin hyvää, joskin meinasi hieman hymyilyttää, kun kotona Ipadin palatessani käynnistin, ja sain lukea näytöltä Bloglovin' feedissäni odottelevan 354 lukematonta postausta. Nykyisin lienee niin, että lähes kaikki surffailevat some-maailmassa missä ikinä ovatkaan, mutta minulla on ollut tapana ottaa lomareissut vanhaan malliin ja heittää aivot viihdeasentoon hyvän kirjan kanssa ja jättää sähköinen media sikseen. Kokeilkaapa joksus, on muuten ihmeen rentouttavaa, kun ei tarvitse olla koko ajan puhelinta tai tablettia näpräämässä. Ainakin minulle tällainen off-asento tuo juuri sellaisen kiireettömän lomafiiliksen, mihin matkoilla pyrinkin.

Heissulivei

torstai 9. heinäkuuta 2015

Olette kenties huomanneetkin blogin tauonneen hetkeksi. Päätin ottaa pienen irtioton somemaailmasta ja myöskin blogista. Joskus on tarpeen keskittyä hetkeksi vain elämään elämää, eikä kuvaamaan sitä. Näin kesällä myös monet lukijat lomailevat, minkä huomaa ainakin kommenttien määrästä. Itsekin tunnustan vain iltasella pikaisesti selailevani blogeja läpi jättämättä kommenttia. Vastavuoroisuuden puutteessa vain helposti tuntuu juttelevansa itsekseen täällä. Varsinainen lomareissulle lähtökin alkaa olla kohta käsillä, palaillaan taas linjoille sitten reissun jälkeen auringosta voimaantuneena. Toivottavasti aurinkoa ja lämpöä olisi pikapuoliin luvassa myös täällä kotimaassa lomaileville. Rentouttavaa heinäkuuta!

Valkoisen toisella puolella

torstai 2. heinäkuuta 2015

Viime kerralla kerroin olohuoneen vaalennusoperaatiosta, ja lupailin palata asiaan loppuolkkarin osalta. Noh totuushan ei tietenkään ole ihan niin valkoinen, kuin viime katsomaltra saattoi näyttää, ja valkoisen toiselta puoleltahan löytyy mikäpä muu kuin vanha tuttu musta. Meillä mustasta ei ihan niin vaan eroon päästäkään, sillä pidempään jo seuranneet tietävät, että olohuone on yhtä suurta tilaa keittiön ja ruokailutilan kanssa, ja keittiön tasot ovat mustat. Myös keittiön välitilasta lasin takaa löytyy mustakuvioinen tapetti. Jos oikein rehellisiksi heittäydytään, niin olen kyllä muutaman kerran soimannut itseäni siitä, että annoin kummempiin taivutteluyrityksiin ryhtymättä miehenpuolen valita tasojen värin, kun itse olisin ollut valkoisen kannalla. Mutta näilläpä mennään ainakin toistaiseksi, ei ole keittiöremontteja ihan lähiaikoina luvassa.

Toinen syy mustassa pysyttelemiseen löytyy tästä. Armas K-tuolini, jonka aikanaan ostin ensimmäisen säännöllisen työssäolovuoteni aikana säästetyillä rahoilla, on jokseenkin hallitseva elementti. Haaveissani tämä tuoli oli aina siintänyt valkoisena, mutta kun päätöksenhetki tuli, vei järjenääni voiton. Ja uskonpa, että käytännöllisempi valita onkin ollut, paperinaruista tuolia kun ei niin vaan pestäkään.
Jossain vaiheessa tuoli saattaa taas matkata Jampan huoneeseen, mutta toistaiseksi se saa siis toimittaa noja(ttoman)tuolin virkaa paraatipaikalla, ja määrätä värimaailman.
Bloggaajasiskot sisustuskierroksella-postauksessa mainitsinkin löytäneeni jotain pientä Kodin1:n valikoimista mukaanikin. Se toinen juttu oli ne miehentekeleen päreiksi panemat valkoiset kehykset, mutta toinen juttu oli nämä valkoiset oksat. Ostin tuon suuren pullovaasin Ellokselta joulunjälkeisistä aleista, ja jouluisempia suunnitelmia minulla sen suhteen onkin, mutta onhan nuo oksatkin ihan kiva koristus siksi aikaa, että saan alkaa virittelemään valojohtoja pullonsuuhun.

Sisiliasta joskus mukana raahatut rantakivet pääsevät myös jossain vaiheessa kesää aina esille, ja vievät aina niitä katsoessa ajatukset niihin ihanan lämpimiin päiviin, joita siellä vietettiin. Onneksi pian on lomamatkalle lähtö, ja vaikka ei Italiaan tällä kertaa pääsekään, niin lämpimille rannoille kuitenkin.

Lämpimästä puheenollen, kesä tuntuu vihdoin saapuneen myös Pohjois-Suomeen, ja eilen sain vihdoin ja viimein korkattua aurinkoterassimme tälle kesälle. Oi, mikä autuus, kun pojat lähtivät kyläilemään keskenään, ja minä sain köllötellä aurinkovuoteella kirjan kanssa autuaassa hiljaisuudessa. Ehkä toistaiseksi tämän kesän rentouttavin puolitoistatuntinen. Lukuvuorossa on tällä hetkellä Fifty Shades of Grey. Siinä, missä muut ovat tohiseet kirjan ympärillä jo vuosia sitten, olen minä vasta tämän kesän iltayön hiljaisina tunteina löytänyt riittävästi aikaa lukemiseen. (S, jos olet linjoilla, ikuisuuslaina saattaa siis ehkä sittenkin joskus loppua ja kirjat palautua omistajalleen.) Oletteko muuten nähneet jo kirjan pohjalta tehdyn elokuvaversion? Arvosteluissa sitä kovasti parjattiin, mutta itse halusin lukea kirjan ennen katsomista. Mitäs piditte?

Aurinkoista loppuviikkoa!