Tähdet tähdet

lauantai 29. marraskuuta 2014

Taisin viime vuonna otsikoida adventin alkamisen aikoihin samoilla sanoilla saatuani ripustettua valotähdet ikkunaan. Tänä vuonna ajattelin heittäytyä vallan hurjaksi, ja jättää ensimmäistä kertaa historiassa valotähdet kokonaan ripustamatta, tai sitten laitankin ne työhuoneen ja Jampan huoneen ikkunaan olohuoneen sijaan. Olen nimittäin ripustanut ikkunaan olohuoneen ja ruokailutilan väliin minikokoelman House Doctorin paperisia valottomia tähtiä, ja tuumailin, että ehkäpä kolme tähteä yhteen tilaan riittää. Viime vuonna ostin tuon pienemmän mustan tähden ja nyt piti saada muutama lisää. 

IMG_9135.jpg
Ja arvatkaapa vaan, onnistuuko tähtiä kuvaamaan? Päivän muutaman valoisan tunnin aikana tulos oli yllä oleva ja illan alkaessa hämärtää ei lopputulos suinkaan muutu sen paremmaksi. Mutta näin paikan päällä katseltuna tähdet ovat kyllä kovasti mieleiset. Samoin tenavalle. Jamppa on ollut erittäin riemuissaan kertoessaan kaikille kuulijoille, että hän on laittanut tähdet ikkunaan (eli leikkasi saksilla sopivanmittaisen narun minun taiteillessani jakkaralla tähtien kanssa. )
  IMG_9212_2.jpg     

Tunnelmallista ensimmäisen adventin aikaa!

                                       
                                       A tiny collection of House Doctor paper stars on my living room window.

Ripaus joulua

tiistai 25. marraskuuta 2014

Lapsuuteni joulut olivat koristelujen suhteen hyvin perinteikkäitä. Äitini kaivoi uskollisesti joka vuosi esiin samat koristeet ripustellakseen ne esille. Minun ja siskoni koulussa askartelemia vinksottavia kartiotonttuja ripoteltiin pöydän kulmille, ja ikkunaan kiinnitettiin sinitarralla vuodesta toiseen samat paperiset tonttuhahmot ja enkelikuoro. Kuusen koristeet olivat vuosien saatossa menettäneet parinsa, ja kuusi komeilikin pääsääntöisesti melkoisen riemunkirjavissa pukeissa. Etenkin silloin, kun oli minun koristeluvuoroni, ja ripustin kuuseen joka ikisen pukkikuvioisen muovipussin pohjalta löytämäni killuttimen. Nämä olivat meidän perheen jouluperinteemme ja siitä syntyi kotona joulun tuntu. 

Omassa kodissani joulu on vasta pikkuhiljaa alkanut kerrostumaan. Ensimmäisinä vuosina kotoa muutettuani jatkoin värikkään joulun perinteitä teippaamalla ikkunaan kirkkaista erivärisistä jouluvaloista muodostetun sydämen ja ripustamalla omiin pikkukuusiini perinteisiä joulunpunaisia ja vihreitä pallosia. Sittemmin vuosien saatossa myös joulun väriskaala on muuttunut hillitymmäksi. Pääsääntöisesti joulu kotonani noudattelee tuttua mustan, valkoisen ja harmaan linjaa, mutta juhlavammalla hopealla ryyditettynä. Koristeita tulee tosin hankittua joka vuosi lisää jonkun verran, jouluihminen kun olen, mutta samalla myös vanhat koristeet päsevät joka vuosi jossain roolissa esille. Tällä tapaa pikkuhiljaa myös minun kotini jouluun on muodostumassa omanlaisiaan perinteitä. 

Tänään kurkataan olohuoneen pöydälle muodostuneeseen kynttiläasetelmaan. Ja tiedättekö mitä? Olohuoneen pöytä on vihdoin saanut jäädä paikalleen sohvan eteen, mihin se kuuluukin. Siirsin sohvaa sen verran lähemmäs ikkunaseinää, että Jampalle jää riittävä touhutila matolle vaikka pöytä onkin paikallaan, ja kävimme napakan kahdenkeskisen kehityskeskustelun siitä, saako pöydän läheisyydessä hyppiä ja pomppia.Yhteinen lopputulemamme oli, että ei saa, tai tule iso pipi. Ja sopimus on pitänyt. Minusta tuntuu, että Jampankin sisällä asuu jo pieni sisustaja. Sen verran sujuvasti hän suhtautuu siihen, että päiväunien aikaan mikä tahansa huonekalu on saattanut vaihtaa paikkaa, ja uusia esineitä tupsahtelee milloin minnekin.

IMG_9142.jpg
IMG_9230_2.jpg
IMG_9165.jpg
IMG_9189.jpg
IMG_9187.jpg
IMG_9150.jpg

Asetelman havuntuoksuinen marmorikuvioidussa lasipurkissa oleva kynttilä on HM Home mallistoa samoin kuin pikkuruiset JOY-kynttilät ja lasipullokin. Alusta on taattua Ikeaa. Mustat timantin muotoiset koristeet sekä valkoinen tähti ovat House Doctorilta,  Nämä koristeet nappasin mukaan Lifestylenordicista viikonlopun pikavisiitilläni. Kestomallia oleva havunoksa on hankittu viime jouluksi Kodin1:stä ja harmaa talja keinussa toissa vuonna samasta osoitteesta. Sohvallekin pääsi lähestyvän joulun kunniaksi pehmeän pörröinen tyyny, joka on myös viime joulun hankintojani Hemtexiltä. Aikomus oli yrittää pitää tänä vuonna joulukoristelut kohtuuden rajoissa, mutta saapa nähdä miten tässä vauhti kiihtyy viikkojen edetessä.

Onko teillä tapana koristella koti joka vuosi samoilla koristeilla tai oletteko kenties ottaneet lapsuuden kodista mukaan joitain koristeita perinteitä jatkamaan?



                                                      A little piece of Christmas in the living room.

Siivousvinkit Jouluun

maanantai 24. marraskuuta 2014

Jostain Marttaliiton sivuilta lienen joskus lukenut lauseen, että jouluksi ei tarvitse siivota komeroita, ellei aio viettää joulua niissä. No minäpä voin kertoa, että vaikka en komeroon ahtautuisikaan, niin minun sisäinen fengshuini vaatii, että ennen kuin aaton rauha laskeutuu sieluun ja mieleen, on joka paikan oltava tiptop. Niin ulkopuolelta, kuin sisäpuoleltakin. Vikansa kullakin, ja minulla se on tämä järjetyksentarve. Niinpä nyt olikin jo oiva aika aloittaa joulusiivoilut, ettei sitten viikkoa ennen aattoa pukkaa stressiä, että kaikki on tekemättä. Olen siivoamisen suhteen jo pitkään ollut melkoinen välineurheilija, ja niinpä tartuinkin mielellään tilaisuuteen, jossa pääsin kokeilemaan joulusiivousta Sini-tuotteilla. Omatkin siivousvälineeni ovat jo vuosia olleet Sinin tuotteita, mutta täydennys varastoihin ei ollut lainkaan pahitteeksi. Etenkään, kun mukaan pakettiin oli sujautettu tuotteita, joiden olemassaolosta en ollut aiemmin tiennytkään. Niinpä ajattelin vinkata teillekin muutaman siivousniksin, joilla joulusiivouksesta tulee ainakin hitusen mukavampaa ja näppärämpää. Suursiivouspäivä sattui muutenkin olemaan nyt paikallaan, sillä viikon päästä juhlistamme kotona Jampan 3v-kekkereitä, ja jotta viikon päästä voin keskittyä enemmänkin koristelu- ja tarjoilupuoleen, oli parempi kuurata perusteellisemmin jo nyt.

Postaus on sitten pitkä ja perusteellinen, ja siivousvinkit on ripoteltu kuvien lomaan. Jaksatkohan loppuun saakka?
Siivous etenee parhaiten, kun keskityt yhteen huoneeseen kerrallaan. Muuten homma menee helposti edestakaisin haahuiluksi, ja tavaroiden siirtelyksi paikasta toiseen. Tämä vaatii oikeasti keskittymistä, ja meinasin itsekin livetä useamman kerran kesken keittiön siivouksen kylppärin puolelle, mutta juuri ja juuri sain pysyteltyä yhdessä hommassa kerrallaan.

Keittiössä lähdin liikkelle perussiivouksella, eli astianpesukoneen tyhjentämisellä ja täyttämisellä, sekä pintojen pyyhkimisellä. Lisäksi suursiivoushengessä jynssäsin kahvinkeittimen ja leivänpaahtimenkin puhtaaksi. Ei nimittäin tapahdu ihan joka päivä. Harvemmin tehtäviin hommiin kuului myös altaan perustellinen pesu pesuaineella ja harjalla, sekä hanan puhdistus. Hanan puhdistuskin on yllättävän helppoa hommaa, kun välineet on kunnossa. Sinin jynssärillä lähtee lika niistä vaikeimmistakin paikoista helposti (ja kynsiään pilaamatta).

MAINOS19.jpg

Keittiön perussiivouksen lisäksi kuului ohjelmaan tänään harvinaislaatuisempi aterinlaatikoston puhdistus. Se on kumma, mistä ne leivänmurut laatikostoon uiskentelavat, ja kuinka kova homma niitä muka on sieltä puhdistaa. Helpoin keino on kuitenkin tyhjentää laatikosto aterimista, imuroida pölyimurilla muruset, suihkauttaa myrkytöntä puhdistusainetta laatikostoon, ja pyyhkiä se sitten pois ensin veteen kostutetulla liinalla, ja sitten mikrokuituliinalla. Jopas on mukavampi taas avata laatikko.

MAINOS17.jpg

Keittiöstä etenin yhdistettyyn kodinhoito- ja wc-tilaan. Jampan katsellessa piirrettyjään suoritin ensin vessaosaston perussiivouksen ja siirryin sitten testaamaan Sinin uutuuksia. Jos joku muukin on tullut tuskailleeksi neliön muotoisen altaan kanssa, jonne lika kertyy ja pinttyy teräviin kulmiin vaikka mitä tekisi, voin kertoa jynssärin tulevan tässäkin oivaksi avuksi. Myös hanan juureen kertyvä kalkki ja lika on kylppärissä vielä ongelmallisempaa kuin keittiössä, ja hieman hartaammin sai kyllä hanan juurta hangata, ennen kuin lika lähti Lopuksi kuivasin altaan ja hanan Sinin mikrokuituliinalla, ja kylläpä pitkästä aikaa kiiltää. Peilin ja kodinhoitotilan pesetymistiloista erottavan lasiseinän hankasin Sinin mikrokuituisella ikkuna- ja peililiinalla, ja ihmetys oli suuri, että lasiseinä puhdistui pelkällä suihkepullosta suihkutetulla vedellä ja liinalla.

MAINOS20.jpg

IMG_9268.jpg

Jampan vaivuttua päiväunilleen totesin, että nyt tai ei koskaan on tilaisuus tehdä jotain ennenkuulumatonta. Tai no, ehkä te muut teette tätä vähän useammin, mutta meillä ei aivan rehellisesti sanottuna ole pesty wc/kodinhoitotilan seiniä koskaan pitkiin aikoihin. Joskus olen tainnut laiskanpulskeasti vilkaista katonrajaan, ja miettinyt, että pitäisihän sitä tuotakin pestä, mutta enpä ole saanut aikaiseksi ryhtyä kiipeilemään tikaspuiden päällä rätti kädessä. Nyt tartuin Sinin isoon sienipäiseen Sinipiikaan, ja pistin hihat heilumaan. Suihkutin ensin seinälaatoille pesuainetta ja sen jälkeen eikun moppaamaan, ja hyvin ylsi. Ihan kaikkialle. Lisäksi Sinipiika omaa kääntyvän pään, joten se sujuvasti mutkitteli kulmissa ja moppasi niin ylhäältä alas kuin alhaalta ylös. Välillä huuhtaisin sienipään hanan alla, puristin kuivaksi, ja moppasin seinät uudelleen. Lopuksi keksin vielä sujauttaa mikrokuitulattialiinan  monitoimimopin päälle, ja kuivasin seinät tällä yhdistelmällä. Seinien jälkeen pesin vielä lattiat samalla metodilla, mutta lisäksi vielä käytin jynssäriä saumojen perusteelliseempaan pesemiseen.

IMG_9264.jpg

IMG_9265.jpg

Eipä ole aikoihin (jos koskaan) tullut siivottua noin perusteellisesti.
Matka jatkui olohuoneeseen. Hetken tuumailtuani totesin, että lattioiden pesu tähän väliin on turhaa, sillä ensiviikkoisten syntymäpäiväjuhlien jälkeen lattia lienee mehutahroihin tuhraantuneen popcormin peitossa kumminkin, joten olohuoneessa sai riittää tavallinen viikkosiivous. Tai ainakin melkein. Jotain uutuuksia piti kuitenkin saada testailla. Imuroinnin lisäksi värväsin lapsityövoiman avuksi testaamaan uutta mattoteippiharjaa. Teippirullan voi laittaa kiinni monitoimivarteen, ja rullailla samalla tyylillä kuin vaatteita rullaillaan. Ja kylläpä lähti roskaa ja nukkaa matosta. 

IMG_9254.jpg

Lisäksi kihisin innosta päästä kokeilemaan hassulta näyttävää karvakintasta, jolla voi puhdistaa ahtaita ja hankalia välejä. Minulla mielessä oli nimenomaan sälekaihtimet, jotka omasta mielestäni eivät imurilla riittävästi puhdistu,mutta joita ei kertakaikkisesti voi jaksaa yksitellen pyyhkiä liinallakaan. Ja hah, eikun mikrokuituinen pölykintas käteen ja säle sormien väliin ja pyyhkäisy. Kerrassan mainio keksintö. Meillä kun tosiaan on olohuoneessa ja ruokailutilassa yksinkertainen ikkuna, eli sälekaihtimet eivät ole pölyltä suojassa ikkunoiden välissä. Tätä siis tullaan todella käyttämään.

IMG_9245.jpg

Peruspölyjenpyyhintään paikoista, joissa ei ole likatahroja, toimii täydellisesti kertakäyttöiset staattiset liinat, jotka oikeasti imevät pölyn itseensä, eivätkä vaan pyöritä sitä ympäriinsä (ai miten niin olen aika monesti siivonnut talouspaperilla...).

MAINOS22.jpg

IMG_9123.jpg

(Oi kyllä, myös tekokukista pitää nähtävästi pyyhkiä pölyt edes kerran kahdessa kuukaudessa... oli päässyt vähän unohtumaan...)
Kerrottakoon, että testasin myös mikromopin käytettävyyttä pölyjen pyyhintään, ja totesin sen loistavaksi avuksi niitä päiviä varten, kun selkä vihoittelee, eikä oikein pysty kumartumaan. Pyyhkimisosa mahtuu mitä ahtaimpiin paikkoihin, kuten esimerkiksi tv:n ja sen jalustan väliin, sekä sinne rasittavaan paikkaan tv-tason ja seinän väliin, missä ainakin meillä pääsääntöisesti asuu melkoinen villakoira-armeija. Lisäksi se liukuu mukisematta myös pystypinnoilla.

MAINOS21.jpg

Lopuksi vielä kokelin nivellettyä lakaisuharjaa, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus. Koska harjasosa on erityisen litteä, ja lisäksi kääntyvä, sillä voi lakaista roskia ahtaistakin paikoista, sekä myös poistaa pölyjä katosta ja seinistä. Mainio keksintö, kun ottaa huomioon, että ainakaan minä en taida olla koskaan pyyhkinyt pölyjä mm. väliovien karmien päältä tai seinien nurkista.

IMG_9315.jpg

Tässä vaiheessa päivä alkoi jo kääntyä illaksi, joten oli tunnustettava, että suursiivousurakkaa ei vaan millään saa yhdellä kertaa valmiiksi. Yläkerran siivous saa jäädä seuraavaan päivään ja pesutilojen ja saunan siivoamisen aion ulkoistaa miehenpuolelle. Minä ja lattiakaivon puhdistus ei vaan mahduta samaan lauseeseen.  Mattojen tamppaus ja lattioiden pesu tehdään sitten yhdessä tuumin synttäreiden jälkeen, jotta todella saadaan jouluksi se puhdas tuoksu kotiin. Mikään kun ei voita vastapestyjen lattioiden ja ulkona pakkasessa tuuletettujen mattojen tuoksua.

Ja mikäs sen mukavampaa, kuin asettua puhtaassa ja siistissä kotikolossa nautiskelemaan hämärässä joulunodotuksen tunnelmasta.                                   Siivousiloa kaikille muillekin!

IMG_9163.jpg


                                        Postaus toteutettu yhteistyössä Sini-tuotteiden kanssa.
                 Osa postauksessa käytetyistä siivousvälineistä on saatu vastineeksi bloginäkyvyydestä.

                                                     

                                                      Cleaning up the house for Christmas.

Oi, ihana uni

lauantai 22. marraskuuta 2014

Voi, kuinka minä rakastan unta! Riittävä uni on todellakin niitä asioita, joita ei osannut arvostaa tarpeeksi ennen lapsen saamista. Kun kotona asustaa levoton pieni mies, jonka mielestä hieman turhan usein aamu alkaa kello kolmelta, ei voi kuin hihkua riemusta, kun tällainen harvinaislaatuinen aamu sattuu kohdalle. Miehenpuoli lähti illalla pikkujouluihin, joten oli harvinaisen selvää, kuka olisi vetovuorossa Jampan aamutoimien osalta. Jätin kuitenkin herätyskellon virittämättä, sillä yleensä tuo kaksijalkainen nahkavekkari kyllä hoitaa homman ihan oma-aloitteisesti. Yllätys olikin suuri, kun aamulla aukaisin silmäni pikkujalkojen tepastellessa makuuhuoneeseen, ja kello olikin jo kahdeksan! Jamppa oli ystävällisesti odotellut herättyään hipihiljaa äidin heräämistä, ja ilmestyi huhuilemaan vasta epäiltyään mörön vaanivan yläkerran terassillamme (tuuli kai pöllytteli pressua, joka on kesäkalusteiden suojana).  Olo oli kuin kerrassaan eri ihmisellä päästyään kerrankin tarpeeksi levänneenä aamutoimiin ja päivän touhuihin. Otettiinkin sitten Pikkukakkosen jälkeen Jampan kanssa ohjelmaan suhteellisen tehokas kaupunkikierros, jonka aikana ehditiin ostaa syntymäpäiväkoristeita kahdestakin eri paikasta, täydentää vielä viimeiset joulukoristehankinnat ja ostaa muutama lahjakin. Tärkein missio kuitenkin reissun aikana oli se Korvatunturin sedän tapaaminen, ja reippaasti Jamppa sanoikin Pukille käsipäivää ja esitteli itsenä koko nimeltä. Tuo Stokkan pukki oli kyllä upea ilmestys. Vähän toista kuin kulmilla aaton aikaan pyörivät muovinaamariset peruspukit.  Minähän olin jo aikanaan ennen Jampan saamista päättänyt, että ne Joulupukit, jotka meillä vierailevat, saavat luvan muistuttaa mahdollisimman paljon Coca Colan lanseeraamaa iloista ja punaposkista sekä pyöreää pukkia sen synkän suomalaisen sijaan. Vieläkin pelottaa, kun selailee omia lapsuuden valokuvia, joissa vierailee perinteinen kotimainen pukki harmaanruskeassa turkissa ja risuparrassa. Huh.

IMG_0918.jpg

Mustavalkoinen joulu

torstai 20. marraskuuta 2014

No niinhän se sitten viime viikonloppuna repesi joulun odotus Sandynkin huushollissa. Kaivelin esille vast'ikään tekemäni tämän joulun uudet hankinnat ja lisäksi nostelin vaatehuoneen ylähyllyltä alas joululaatikkoni (kyllä vaan, monikossa) ja yllätyin itsekin tehdessäni laatikoista kaikenmoisia löytöjä edellisiltä vuosilta, mitä en ollut edes muistanut omistavani. Taattuun tyyliin joulua vietetään mustavalkoisella teemalla, ja ennenkuin alan pikkuhiljaa paljastelemaan mitä minnekin olen ripustellut, keräilin tänne teillekin ideoita jouluksi. Ennen joulua on sisustusjuttujen lisäksi tuloillaan vielä ideoita mustavalkoiseen joulukattaukseen, eli pysykäähän kuulolla, jos kattausideat kiinnostaa. Ellei musta väri ole juuri sinun juttusi, samat ideathan toimii mainiosti, kun vaihtaa mustan vaikkapa punaiseen, joka tuntuu monien kauppojen  valikoiman perusteella olevan pitkästä aikaa kaikessa perinteisyydessään trendikästä.


MAINOS14.jpg

1. House Doctor:in paperitähden hankin ensimmäisen kerran viime jouluna, ja nyt sille piti saada pari kaveria lisää. Nämä ovat melko näyttävä, mutta silti hyvin kohtuuhintainen keino somistaa joulua ja säilyvät pusseihiinsa taiteltuina aina uudelleen seuraavaan jouluun.
2. House Doctorin kartonkipalloja meiltä löytyy sekä valkoisena, että mustana. 3. Näitä pienempiä on helppo käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi tarjottimella asetelmien somistuksena sekä kattauksessa.
4. Näitä raidallisia joulupalloja päätyi myös muutama asetelmaan. Kuuseen en taida näitä uskaltaa laittaa, kun ovat mokomat posliinia, ja Jampan viuhuessa kuusen ympärillä niille saattaisi käydä huonosti,
5. Nämä jäivät vielä kauppaan, mutta huutelevat nimeäni sen verran isosti, että saattaa olla, että pitää palata ne sieltä noutamaan.
6. Näitä Pillar lyhtyjä minulla on keräiltynä vasta vuosi sitten hankittu pienin kappale, mutta katsokaapa kuinka kaunista olisi sommitella asetelma lyhtykokoelmaan.
7. Gantin vanha tähtityyny on saanut majailla nyt pitkään piilossa, mutta jouluksi se pääsee somistamaan työhuonetta.
8. Elloksen uusin löytöni sen sijaan vilahti jo toissapostauksessa olkkarin puolella.
9. Myös taljoja löytyy jo muutama. Se täydellinen musta on vaan edelleen etsinnässä. Jos teillä on tietoa kohtuuhintaisesta mustasta taljasta, vinkatkaahan. Luulin jo tehneeni yhden löydön, mutta kotona selvisi, että kyseinen talja päästi väriä. Meinasi olla jo katastrofin ainekset ilmassa, sillä olin suunnitellut tällääväni taljan valkoiselle sohvalle - onneksi en ehtinyt.


                                                    My black and white Christmas. 



(* Linkit kaupallisia linkkejä.)

Pienijalkaisen kenkävinkki

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Niin mielelläni kuin minä ostelisinkin vain kauniita nahkasaapikkaita ja nilkkureita syksyisin ja talvisin, on minun kuitenkin ollut myönnettävä jo muutama talvi takaperin, että nykyisessä elämätilanteessa, eli pienen viikarin äitinä, se ei ehkä ole kovin järkevää. Töihin kulkemiseen ja kaupungilla liikkumiseen riittää vallan mainiosti nykyinen, jo sellaisenaan melkoisen massiivinen kenkäkokoelmani, mutta tenavan kanssa loskaisessa tai lumisessa puistossa liikkumiseen sopivia kenkiä ei sen sijaan ole kaapistani tähän saakka löytynyt. Goretex-lenkkareissa muutaman vuoden puistoissa kulkeneena ja nilkat märkinä ja kylmettyinä kotiin palanneena olen huomannut tarvitsevani käytännölliset, lämpimät ja vedenpitävät talvikengät. 
Viime talvena sain sitten jostain päähäni, että tällaisista käytännöllisistä talvikengistä eniten silmääni miellyttivät Sorelin ronskit talvibootsit. Tilailinkin niitä sitten oikein useampaan eri otteeseen kotiin sovitteille, mutta ei vaan kengän lesti istunut. Molemmissa sovittamissani malleissa kantapää-osassa oli aivan liikaa tilaa, eikä minkään valtakunnan villasukkakaan olisi saanut tilannetta korjattua. Niinpä huokaisten luovuin jo toivosta. Mutta annas olla. Tänä syksynä keksin, että lasten osastoltahan kengistä löytyy usein kokoja 39 numeroon saakka, jolloin minun kokojen 36 ja 37 välillä seilaavaan töppöseeni saattaisi hyvinkin löytyä sieltä kenkä. Ja tattadadaa! Lasten Sorel on myös lestiltään niin paljon kapeampi, että istui minunkin jalkaani. Eikä yhtään haitannut se, että hintakin on lasten mallissa huomattavasti huokeampi, kuin aikuisten kengässä. Nämä Sorel Yoot Pac:it lupaavat pitää pakkasenkin loitolla aina 40 asteeseen saakka, niin että antaahan talvi tulla ja tuivertaa. Täällä ollaan valmiina. Jos sinä olet pähkäillyt saman ongelman kanssa, näitä samaisia Soreleja saa nyt alehintaan täältä.*

IMG_8430.jpg

IMG_8439.jpg

IMG_8423.jpg


                                                        C'mon Winter, I'm ready.
                               Bought myself a new pair of amazingly warm winter boots. 

Talvisempi olohuone

tiistai 18. marraskuuta 2014

Viikonloppuna tehdessäni edellisessä postauksessa kertomiani epätoivoisia yritelmiä somistaa Tv-nurkkausta päädyin kaipaamaan jotain pientä päivitystä myös olohuoneeseen. Hetken tuumittuani päätin testata, toimisiko monitoimihuonekaluna siellä sun täällä palvelleet koristetikkaamme myös olohuoneen puolella. Tikkaat ovat aikanaan vauvanhuoneen somistukseksi ostettu, ja sittemmin ne ovat ehkä hieman liian romanttisina vähän hakeneet rooliaan. Milloin ne ovat olleet makuuhuoneessa päiväpeitteen ripustuspaikkana, milloin työhuoneessa epämääräisten vaateröykkiöitten kannattelijana, ja ovatpa ne tehneet erään epäonnistuneen kokeilun kenkätelineenäkin (tästä voisin ehkä joksu kertoa lisää). No nyt sitten ripustin tikkaisiin Clasun vanhat pallovalot, jotka ovat myös lymyilleet yläkerran aulassa piilossa, kun niiden valosävy aikanaan osoittautui kovin keltaiseksi. Ehkä nyt synkkääkin synkempi pimeus ulkona aikaansai sen, että keltainen valo ei häirnnytkään niin paljoa, ja ainakin toistaiseksi valot ja tikkaat saivat jäädä tuomaan talvisempaa tunnelmaa. Mitä sanotte, menikö metsään?

IMG_8742.jpg

IMG_8744.jpg

IMG_8804.jpg

IMG_8743.jpg

IMG_8758.jpg

IMG_8777.jpg



                                                              The winter look of the living room.

Sisustusongelma

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Pinterestin ihmemaailmassa vaihteeksi seikkailtuani törmäsin alla olevaan ihastuttavaan kuvaan, jossa Stylizimo-blogin Nina Holst oli taiten stailannut lähes jokakodin ongelmanurkkauksen, eli Tv-seinämän. Katse kääntyi omaan TV:n rumilukseemme, joka massiivisuudellaan tuntuu valloittavan koko olohuoneen. Lisäksi teknisen puolen edellyttämät pistorasiat sattuvat sijaitsemaan vain tällä yhdellä olohuoneen seinämällä, joka on nipin napin kahden metrin mittainen. Aikanaan, kun valitsimme Tv-tasoa minä olisin ehdottomasti halunnut ainakin 180cm leveän tason, jotta sille olisi mahtunut muutakin kuin töllötin, mutta ehei, nurkkaan oli jäätävä tila myös vahvistimelle. Noh, jotain myönnytyksiä kai sitä on kodin sisustamisessa miehellekin suotava, joten 150 cm leveä tasomme on täten täynnä pelkkää telkkaria. Vaikka aina välillä olen yrittänyt jotain sisustamisen tapaista nurkkauksen suunnalla harrastaa, on se enimmäkseen kuitenkin vain saanut olla ihan rauhassa kaikessa karmeudessaan. Eilen kuitenkin päätin Ninan kuvan innoittamana tehdä edes pienen epätoivoisen eleen, jolla yrittää saada Tv-nurkkaus näyttämään siltä, että se edes yrittäisi olla osa kokonaisuutta. Kuvista muuten huomaa, kuinka tyhjä valkonen seinä huutelee paljauttaan. Onneksi siihen on ensiapu saapumassa postipojan mukana ensi viikolla.

           377e3f4103c230de658a52bd95f3469a.jpg

                                                                             Stylizimo
Jättisuurta peiliä ei tähän hätään löytynyt, ja kuten todettua, meillä Tv on tasolla, ei seinällä, joten vaihtehtoja ei kauheasti jäänyt. Mutta muutos se on pienikin muutos.

IMG_8715.jpg

IMG_8717.jpg

IMG_8730.jpg

IMG_8708.jpg

IMG_8709.jpg

Aina välillä tulee mietittyä, että onhan tämä melkoista räpöstämistä tämä meikäläisenkin sisustamisen yrittäminen, mutta tekemällä virheitä kai sitä ajan kanssa oppii, vai? Tässäpä vielä lähtötilanne ja lopputilanne. Laitellaan sitten uutta kuvaa, kun saan seinällekin vähän täytettä.
ps. Miten teillä on ratkaistu TV-ongelma? Onko jollakulla kenties telkkari kaapissa vai oletteko saaneet miehet ylipuhuttua valkoisella kehyksellä varustettuun töllöttimeen, joka antaa edes vähän anteeksi?
IMG_8637.jpg  IMG_8740.jpg



                                                  Oh, what a problem it is trying to decorate
                                  when at the same time you just have to have the giant TV-set...

Maailman paras mangosmoothie

torstai 13. marraskuuta 2014

Tänään tarjolla pikainen välipalavinkki. Kun saavut kotiin salilta nälkäisenä kuin susi, mutta vielä ei ole päivällisen aika, surauta blenderissä tai sauvasekoittimella tämä maailman paras mangosmoothie. Minun smoothiereseptini syntyvät edelleen metodilla mitä (jää)kaapista sattuu löytymään, ja tänään siellä lymyili mm. muutama viittä vaille ylikypsä mango. Ja oli muuten niin hyvää, että oikeasti yritin nuolla myös lasin. Ei onnistunut.

IMG_8620.jpg

Tein itse reseptin tuplana, ja siitä saa neljä isoa lasillista. Smoothien paksuutta voi säädellä helposti lisätyn nesteen määrällä, ja tällä kertaa se siis oli Valion mansikka-banaanikeittoa. Mukaan olisi taatusti voinut vielä heittää kourallisen tuoretta pinaattia maun kärsimättä, mutta rehellisesti sanottuna vihreä osuus tänään kirjaimellisesti unohtui lisätä. Kokeilkaapas, Namskis.



                                             I tested a new recipe for a smoothie and it was de--licious.

Last Christmas

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Minä olen tänä vuonna jäänyt jumiin. Jumiin lokakuuhun. Tuleeko teille koskaan sellainen olo, että jotenkin ajatukset ei siirry seuraavan kuukauden aiheisiin, vaan jostain syystä jumittaa paikallaan. Minulla näitä on aina aika ajoin, johtuneeko sitten kiireestä ja stressistä vai mistä, mutta tässä sitä taas ollaan. Muut bloggaajat ovat kirjoitelleet jouluaiheisia juttuja jo viikkokausia, mutta minä en oikein ajoittaisesta yrityksestä huolimatta ole päässyt tunnelmaan mukaan. Jampallekin olen luipaillut jo pari viikkoa, että ihan kohta leivotaan pipareita, mutta eipä vaan ole tullut tartuttua kaulimeen. Muistikuvieni mukaan viime vuonna tähän aikaan olin aloittanut jo oikein kunnon talvi- ja jouluhifistelyt, joten ryhdyin kaivelemaan blogiarkistoa mielen virkistykseksi, ja näinhän se oli. Tässäpä siis muutama arkiston aarre vime vuodelta, uudemmille lukijoille varmaan ennennäkemättömiä, mutta pidempään mukana seuranneille jo tuttuja kuvia. Hassu muuten huomata, miten ne omat (olemattomat) kuvaus- ja kuvankäsittelytaidot muuttuvat jo näin vuoden mittaan, tai tyyli ainakin. Kuvat on myös otettu vanhalla pokkarilla. Mutta oi, mikä on tuo valoilmiö ikkunan takana? Taisi olla vuosi sitten tähän aikaan myös lumi maassa.

img_9286.jpg

img_9271.jpg

img_9288.jpg

img_9278.jpg

img_9253.jpg

img_9192.jpg

img_9195.jpg

img_9202.jpg

img_9211.jpg

Melko valkoiselta on viime marraskuu näyttänyt. Joko te olette päättäneet tämän joulun värimaailman? Minä ajattelin viikonloppuna suunnata erään kauppakeksuksen joulunavaisiin morjenstamaan Joulupukkia. Josko se sieltä viimeistöön alkaisi se joulumieli hiipimään?

                         

                        Waiting for the Christmas Spirit and browsing through some pictures from last November.