TGIF

perjantai 31. lokakuuta 2014

Huh. Olen monesti pitänyt tuttavien Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa viljelemää TGIF:iä aivan turhanpäiväisenä ilmauksena, minä kun koen, että touhukkaan kolmevuotiaan kanssa viikonloput ovat ihan yhtä työntäytteisiä kuin arkipäivätkin. Tänä perjantaina kuitenkin tuntuu siltä, että voi kerrankin päästää suustaan tuon samaisen huokauksen. Onhan seuraavissa kahdessa aamussa ainakin se etu, että ei tarvitse olla ahtamassa tenavaa tuhansiin vaatekerroksiin ja toppahaalareihin jo vartin yli seitsemältä, niinkuin arkiaamuisin, vaan saa ehkä jopa makoilla olohuoneen matolla Postimies Patea katsellen puoli yhdeksään saakka, ennenkuin aletaan touhuamaan. Jostain syystä tämä kellojen siirtäminen talviaikaan ottaa minulla vuosi vuodelta kovemmalle, ja jotenkin en vain saa siirrettyä itseäni uudelle aikavyöhykkeelle. Iltaisin torkun jo yhdeksän maissa silmät ristissä, eikä asiaa auta sekään, että Jamppa puolestaan herää edelleen virkeänä (kesäajassa myöskin yhä eläen) noin viideltä. Tämän marmatuksen lisäksi todettakoon vielä, että PT pistää salilla allekirjoittaneen jo niin koville, että treenipäivinä, kuten tänään,  kävelen tutisevin jaloin kotiin haluaisin vain valua lattialle kuin märkä rätti ja vanua siinä nukkumaanmenoon saakka. Yhtä aikaa niin mahtava ja niin kauhea tunne. Arvatkaapa vaan onnistuuko märkärätteily Jampan kanssa? Noup. Ja valivali. Näissä merkeissä, aion juuri tehdä sohvaan pesän ja linnottautua katsomaan boksilta Unelmien Poikamiestyttöä. Kas siinä sellainen hömppäohjelma, joka pelastaa pahimmankin päivän. Rentouttavaa viikonloppua!

La%20Dolce%20Vita%20Blog_%20TGIF.jpg


                                                            Had a kind of a rough week. TGIF.

Hip Hay

torstai 30. lokakuuta 2014

Kuva-arvoitus

IMG_7690.jpg
Arvasitteko jo, mikä kuvassa on? Entä nyt...?

IMG_7659.jpg

Kröhhöm. Niin, no. Uusi sohvapöytähän se. Siinä, missä muut keräilee taidetta tai arvolasia, minä keräilen nähtävästi valaisimia, tuoleja ja sohvapöytiä. Niitähän on tällä hetkellä jo neljä... Yksi tosin vuorollaan majailee nyttemmin aina työ/vierashuoneen yöpöytänä. Ongelma on vaan tähän saakka ollut se, että vaikka keväällä hankittuani Hayn Tray-pöydät oikein kahdessa eri koossa, en silti ole voinut laskea kahvikuppiani ja kirjaani mihinkäään sohvalla istuessani, Miehen mielestä kun Jamppa on perinyt minulta hasardimaisen taipumuksen kolhia itseensä kaikkiin mahdollisiin kulmiin, ja siksipä Tray-pöydät on turvallisuussyistä arkisin ikkunan edessä. Joten enhän minä voinut vastustaa kiusausta, kun Hullujen Päivien kuvastossa komeili pitkään haaveilemani Hayn DLM pöytä pienemmässä koossa. Tämä pöytä on tarpeisiini aivan täydellinen. Sohvaan nähden pöytä on juuri passelin korkuinen, ja kuten nimensäkin, Don't Leave Me, sanoo, sen voi näppärästi nostaa vireensä minne ikinä istahtaakin. Pöytä on myös niin kevyt, että sen voi tarvittaessa heilauttaa yhdellä kädellä syrjään, jos tilanne vaatii. I'm in löööv. Ja jälleen kerran kohteena on huonekalu.

IMG_7669.jpg
Tämä on muuten pitkästä aikaa hankinta, josta ei miehen suunnaltakaan kuulunut kummempia napinoita. Lienee hänkin kaivannut kaukosäätimilleen ja iltaleipälautaselleen laskualustaa.

IMG_7689.jpg

IMG_7687.jpg


                       Bought myself a new coffee table. Hay DLM. It is my fourth coffee table. Oops.
                                                                 But I love it.

Sattumalta valkoista

tiistai 28. lokakuuta 2014

Syysloma vierähti ohitse miltei huomaamatta ja taas on palattu työn ääreen. Muiden Casalaisten tarinoidessa syyslomaviikonlopun Tallinnan matkasta ja loppujen bloggaajien hehkuttaessa Indiedays-gaalasta, on Sandyn tyydyttävä tiirailemaan juhlahumua kuvien välityksellä. Kutsu kävi kyllä molempiin tilaisuuksiin, mutta päätin tällä kertaa jättää kestit välistä, sillä täältä pohjoisesta reissuun lähteminen kun tuppaa aina olemaan kalliinpuoleista. Ja harvoinhan se riittää, että maksaa matkat, reissatessa kun tulee sitten aina myös käytyä vähän ulkona syömässä ja pikkaisen shoppailemassa. Noh, ehkäpä ensi kerralla, huokaisee hän toiveikkaana.

Tänään aiheena kuitenkin täysin johdantoon littymätön valkoinen asetelma. Viime viikolla postailin Nespresson kanssa toteuttamastani aamiaiskattauksesta, jota varten olin etsiskellyt esille kynttiläkupin jos toisenkin sekä hieman muutakin rekvisiittaa. Koska lapsiperheessä on kuitenkin arkikäytössä melko epäkäytännöllistä pitää ruokapöydällä kynttilöitä ja kukkamaljakoita, etenkin, kun arkiaamuina pöydän ääressä luetaan parhaillaan kahta sanomalehteä yhtä aikaa, jouduin tyhjentämään pöydän ennen seuraavaa ruokailua. No mihinpä ne muualle tavarat nostetaan kuin seuraavalle mahdolliselle tasolle. Ja näinpä sivupöydälle syntyikin puolestaan vallan suunnittelematon valkoinen asetelma.

IMG_8137.jpg

IMG_8090.jpg

IMG_8072.jpg

IMG_8096.jpg

IMG_8064.jpg

IMG_8130.jpg

ps. Kuka bongasi kuvista kausivalot? Joulusellaisista ei kai parane vielä puhua, kun kalenteri näyttää vielä lokakuuta?


                                             Sometimes all black and white becomes all white.
                                   This is how my little corner in the dining area looks like right now.

Nuoruuden eliksiiri? - Iho-ongelmista eroon

perjantai 24. lokakuuta 2014

Sain jokin aika sitten testiin pikkuruisen näyteputelin Cliniquen uutta Smart Custom- Repair seerumia. Tämän seerumin kerrotaan olevan niin älykäs, että se ymmärtää kunkin ihon tarpeet ja vaikuttaa juuri niihin. Seerumi tasoittaa ihon sävyä, häivyttää juonteita ja parantaa kimmoisuutta. Sen väitetään myös korjaavan näkyvien vauroiden lisäksi myös ne vauriot, joita et vielä näe. Aika paljon luvattu. No, minä aloitin seerumin testauksen vajaa kuukausi sitten, ja halusin ottaa minipullollisestani kaikki irti, ennenkuin tulen raportoimaan teille miten kävi. Aiemminhan olen käyttänyt Lancomén seerumia, ja nyt viimemmäksi edellisimmässä kosmetiikkapostauksessa kertomaani Lily Alexandraa.

Alku oli hurjaa. Jo kolmen päivän sisällä kasvojeni ihossa alkoi tapahtua kummia. Tuntui kuin vallan teini-ikä olisi iskenyt jälleen, kun sinne tänne alkoi nousta pieniä valkopäitä ja mustapäätkin nousivat pintaan. Olen pintakuivasta atooppisesta ihosta kärsivänä jo monta vuotta potenut tuskaa siitä, että tuntuu, kuin syvällä ihossa asustelisi epäpuhtauksia, jotka sormea ihoa pitkin kuljetettaessa tuntuvat, mutta joita ei millään keinoa ole saanut houkuteltua ulos. Joten alkujärkytyksestä toivuttuani olin riemuissani. Ilmeisesti seerumin tehoaineet todellakin ovat niin älykkäät kuin väitetään, että ne osaavat tunnistaa kunkin ihon yksilölliset ongelmat, ja auttaa niihin. Minun tapauksessani ensimmäiset puolitoista viikkoa meni siihen, että epäpuhtauksia pulpahteli pintaan, mutta todellakin niin pintaan, että ne oli helppo hellävaraisesti puristaa pois. Jopa leuassani asustelleet hormonihirviöt, jotka ilmestyivät asuinsijoilleen aika tarkalleen kolmenkympin paremmalle puolelle siirryttyäni, ja jotka ovat näkyneet selvinä punaisia ihonalaisina paiseina nousivat pintaan ja kutistuivat hiljalleen pois. Uskomatonta. Tämän jälkeenkin jatkoin seerumin käyttöä joka päivä aamuin illoin, ja pikkuhiljaa myös ihon sävy alkoi parantua ja ihohuokoset selkeästi pienentyä. Ihosta tuli muutenkin jotenkin himmeämpi (ei ole tarvinnut enää olla puuteroimassa vähänväliä) ja jotenkin siloisampi. Kun reilun kolmen viikon käytön jälkeen pullo oli enää tyhjää täynnä, oli haikeiden jäähyväisten sijaan vaan todettava, että tätä on saatava lisää. Kumma, että vaikka sitä kuinka monesti luulee jo käyttävänsä todella hyviä tuotteita, niin aina vaan tule markkinoille uusia ja parempia. Vilpitön suositukseni.

IMG_7626.jpg
  

                           I got a chance to test this new Clinique Smart Custom-Repair Serum
                                       and I just have to say it's awesome.   It really works.
                                                                          Magical!

JUNIQE

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kaikki blogiani pidempään seuranneet tietänevät minun olevan hieman hassahtanut erilaisiin mustavalkoisiin printteihin. Ja mielellään vielä varustettuna jollakin mietelauseella, joista imen voimaa arkipäivään tai vahvistan uskoani johonkin. Kodistani löytyykin kehystettyjä julisteita vähän joka lähtöön. Helposti kyllästyvänä en ole valmis panostamaan suuria summia fiinimpään taiteeseen, vaan minun levottomalle luonteenlaadulle sopiikin paremmin tällaiset edullisemmat seinänkaunistajat, joita raaskii sitten vaihdellakin hieman useammin. Joten arvannette varmaan, että saadessani yhteydenoton Juniqe-verkkokaupasta, jonka päätoimiala ovat mitä moninaisimmat printit, olin melkoisen iloinen. Selailin Juniqen valikoimaa monta tuntia hymähdellen välillä huvituksesta ja välillä nyökytellen lukemieni mietelauseiden sisällölle. Monen monituisen kuvan kohdalla pysähdyin hetkeksi miettimään, että miltäköhän tuo näyttäisi lastenhuoneessa, tai toimisikohan tuo vierashuoneessa tai.... Koska kyseinen verkkokauppa toimittaa tuotteita myös Suomeen sekä kehystettynä, että ilman kehyksiä, halusin ilman muuta lähteä vinkkaamaan kaupasta myös teille. Juniqen hinnat kun ovat huomattavasti edullisemmat kuin useimmissa kotimaisissa postereita toimittavissa verkkokaupoissa. Hinnat lähtevät pääosin liikkeelle 17 eurosta, joten tällaisella hinnalla uskaltaa jo suunnitella mittavammankin seinäkollaasin rakentamista. Itse tykkään usein ryhmitellä tauluja seinälle vähintään kahden tai kolmen sarjoissa, ja heti kun rohkeus antaa myöten, on suunnitelmissa ryhtyä myös rakentelemaan olohuoneen seinälle isompaa kokoelmaa. Alle keräsin omiin kollaaseihin eniten itseäni ihastuttaneet printit, mutta verkkosivuilta löytyy toki postereita myös värikkäämmissä aiheissa. Käykäähän tutustumassa.


UNIQE%20MAINOS.jpg

Kun pitää itseään aika ajoin monessakin mielessä hieman hassahtaneena, kutkutteli kovasti mieltäni tilata itselleni tuo "More Issues than Vogue". Mutta kummassa värissä, kas siinä vasta tuli pulma, ja päädyinkin sitten johonkin muuhun...
UNIQE%20MAINOS2.jpg
Koska olen ominut työ-/vierashuoneemme aika lailla omaan käyttööni ja ripustellut tyttömäisiä härpäkkeitä vähän sinne sun tänne, ajettelin, että näistä jompikumpi olisi myös ollut omiaan tällaisen muodin ystävän oman pikku sopen seinälle.
UNIQE%20MAINOS1.jpg
Myös tämä sekalainen seurakunta puhutteli minua. Noita kaupungin silhuetti-kuvia löytyi lähes kaikista suurimmista kaupungeista, ja karttoja myös. Esittävämmän printtitaiteen ystäville löytyi myös vaikka mitä graafisia ihanuuksia.

Jos Juniqe on teille ennaltatuntematon, käykäähän selailemassa valikoimaa

Joko arvaatte minkä posterin minä päädyin tilaamaan?





                                                                         * Yhteistyössä Juniqe*

Vinkkejä kauniimpaan kattaukseen

tiistai 21. lokakuuta 2014

Sain yhteistyökumppaniltani Nespressolta ehdotuksen lähteä mukaan pienimuotoiseen kattauskilpailuun, ja koska olen muutenkin viime aikoina innostunut väkertelemään juuri niiden pienten juttujen ympärillä, jotka tekevät arjesta hieman kauniimpaa, lähdin innolla mukaan. Alunperin ajatuksena oli kattaa pöytä minulle ominaisilla mustan ja valkoisen väreillä, mutta aivan viime hetkillä ikkunasta juuri sillä hetkellä kauniisti siivilöityvä valonkajo muuten harmaana syysaamuna sai mieleni muuttumaan, ja päädyinkin kokeilemaan kokovalkoista kattausta. En myöskään halunnut tehdä kattausta pelkästä kuvaamisen ilosta, ja niinpä kyseessä on aivan autenttinen koko perhen aamupalahetki, jonka ääreen Jamppakin pysähtyi hetkeksi ihmettelemään ennenkuin istahti reteästi aikuisten tuolille leipäpalaansa mutustelemaan. Kattauksen tausta-ajatuksena ja innoittajana toimii myös kovasti rakastamani Nespresso-kahvin pehmeät maut ja laadukkaan kahvin mukanaan tuoma pieni luksus jokapäiväiseen elämään. Kattauskuvien lomaan kirjoittelin myös vinkkejä teille muille siitä, miten kattauksesta voi saada kauniin pienillä ja edullisilla vinkeillä. Tällä kertaa kun pyrin nimenomaan tekemään sellaisen kattauksen, että jokaisella on mahdollisuus kokeilla samankaltaista kotonaan riippumatta siitä, ovatko kaikki astiat yhtä sarjaa tai onko mahdollisuutta ostaa kukkakaupasta sitä komeinta kukka-asetelmaa.

IMG_7811.jpg

IMG_7827.jpg

IMG_7722.jpg

Kattauksen pohjana toimii, kuten monissa muissakin kattauksissani, HM Home-malliston valkoinen pellavapöytäliina. Liina on osoittautunut hinta-laatusuhteeltaan loistavaksi, ja käytön jälkeen sen voi huoletta sujauttaa ensin pesukoneeseen, ja sitten kuivausrumpuun, mistä se palaakin sitten taas sopivasti huolettoman ryppyisenä seuraavaa käyttökertaa odottelemaan. Mainio löytö tällaiselle silistyrauta-allergikolle. Valkoista on myös turha pelätä lapsiperheessäkään, sillä juuri valkoisestahan tahrat on helpointa poistaa, kun väri ei pahastu kovemmistakaan tahranpostoaineista. Väriliinaan sen sijaan jää helposti tahranpoistajista vaaleampi jälki, puhumattakaan kloriitin käytöstä... Kukkamaljakoina toimivat tällä kertaa kaksi vanhaa pulloa, jotka olen aikoinaan ostanut Clas Ohlsonilta kotitekoisen mantelimaidon säilytystä varten, mutta aivan mainiosti ne taipuvat kattauksen osaksi myös tällä tapaa. Pullojen lisäksi pöytään on katettu kolme korkeampaa lastenruokapurkkia, joista etiketit on liotettu pois. Myös näitä tulee muuten käytettyä pähkinöiden ja manteleiden liotukseen, mutta mikä ettei niistä voi tarjoilla myös mehua lastenjuhlissa tai vaikkapa aamusmoothieta.

IMG_7749.jpg

Myöskään kukka-asetelmien ei tarvitse aina olla runsaita ja näyttäviä. Itse pidän nimenomaan siitä, että pöydän eri puolilla istuvien ei tarvitse kurkistella toisiaan korkeiden kynttilöiden tai kukanoksien lomasta, vaan seurustelu sujuu kattauksen yli sujuvasti. Kukkakaupoista voi kysellä kukkasidonnasta ylijääneiden pikkuoksien perään, jolloin kattaukseen voi saada somistusta hyvinkin edullisesti. Omassa kattauksessa kukkina toimivat tällä kertaa yksi Eustoman oksa, yksi Alstromeria, ja muutama pätkä Harsokukkaa. Nämä leikkasin lyhyiksi pikkuoksiksi ja jaoin huolettomalla kädellä eri maljakontekeleisiin. Kuvassa näkyvät edulliset Prisman paperipallot toivat mielestäni mukavasti hieman alkutalvista tunnelmaa, ja viime joululta varastoon jääneet muovikristallit lisäsivät vähän säihkettä pöytään. Kilpailun ideasta innostuneena ripottelin pöytään vielä koristeeksi muutamia Nespresso-kapseleita teemaan sopivassa värityksessä. Tämä Vanilio onkin yksi ehdottomista suosikeistani.

IMG_7965.jpg

Mies sen sijaan päätyi tällä kertaa pidempään Vivalto Lungo-kahviin reilulla lämmitetyllä maidolla. Vaikka perheessämme onkin nyt viime kuukaudet eletty ravinnon suhteen melko säntillistä elämää PT:n laatima dieetin pohjalta, niin kahvi on kuitenkin saanut säilyttää paikkansa sallittuna herkkuna. Meillä tulee muuten usein nautittua pitkät kahvit juuri korkeista laseista kuppien sijaan. Tällä kertaa kattauksessa on mukana Nespresson omat kuumajuomalasit.

IMG_7894.jpg

Jos muuten päätätte joskus lähteä itse mukaan jonkunlaiseen kattauskisaan, kannatta aina suoda pieni ajatus myös sille, mitä taustalla näkyy. Omissa kuvissani takaseinään ja  senkin suuntaan kuvatessa ei syntynyt ongelmaa, mutta olohuoneeseen päin kuvatessa saattoi kuvassa jos toisessakin vilahtaa sohvalla pötköttelevän pikkumiehen punainen sukka.

IMG_7933.jpg

Vaikka itse olen perinteisen leivän syömisen lopettanut jo puolitoista vuotta sitten, ei voi kiistää etteikö juuri paistopisteestä noudetusta tuoreesta leivästä nousisi huumaava tuoksu. 

IMG_7921.jpg

IMG_7955.jpg

Kynttilöiden käyttöä ei minun mielestäni tarvitse vältellä aamupala- tai välipala-aikaankaan katetussa pöydässä. Vaikka ulkona onkin vielä valoisaa, tuo lepattava liekki oman tunnelmalisen lisänsä ruokailuhetkeen. Lisäksi ainakin meillä perheen pienin jäsen jaksaa aina olla yhtä innoissaan kynttilöistä.

IMG_7889.jpg

Jotkut myös vierastavat liikaa valkoista, mutta ainakaan ruokapöydässä väriä ei tarvise turhaan vältellä. Kunhan ruoka on katettu pöytään, löytyy sieltä jo monenlaista väriä.

IMG_7867.jpg

Kattauksessa näkyvä astiasto on tällä kertaa siis iloinen sekoitus kaikkea mahdollista. Kattauslautasina ja hedelmäkuppeina toimivat Iittalan keskikokoiset ja pienet Nero-lautaset, varsinaisina aamiaisastioina merkittömät lasikupposet Kärkkäiseltä, ja hedelmien kattausastioina ja voilautasena HM Home:n marmorikuviovadit. Leipä on kääräisty ensin kukkien mukana  tulleseen valkoiseen silkkipaperiin, ja aseteltu aikanaan Bauhausista näytepalaksi pyydetyn marmorilaatan päälle.
Tällaisia kattausvinkkejä siis tänään, olisiko sinulla heittää omia kattausvinkkejäsi muille lukijoille tai haluaisitko linkittää kommenttikenttään kuvan omasta aamupalakattauksestasi?

IMG_7905.jpg

IMG_7863.jpg

Jos olet juuri vast'ikään liittynyt lukijoiden joukkoon, ja et ole päässyt lukemaan vielä aiempia kokemuksiani Nespresso-kahvikoneesta tai Nespresso-kahveista, voit käydä kurkkaamassa aiemmat postaukset täältätäältä ja täältä.


                                                             
                                                                   *Yhteistyössä Nespresso*

Sisustusvieraisilla

maanantai 20. lokakuuta 2014

Lauantaina oli jännä päivä, kun osa meitä Pohjois-Pohjanmaalaisia bloggaajia kokoontui virtuaalinaapurini Jaanan luo kutsuille. Pöytä notkui nyyttäriherkuista, ja juttujen aiheet pyörivät sattuneista syistä aika paljon sisustamisen ja bloggaamisen ympärillä. Paikalla olivat PoP-bloggaajista Linnasalon ElämääValkoista ja KiekuraaVarvikossa ja siinä vaiheessa kun minun piti jo kiirehtiä seuraavaan kyläpaikkaan, paikalle ehti parahiksi myös Johanna Sisustusunelmia- blogista. Olin kyllä melkoisen otettu, että muut olivat huomaavaisuuttaan tekaisseet nyyttäritarjoilut myös gluteenittomana versiona, ja voin kertoa, että kylläpä maistui. Saikun tuoman mahtavan mutakakun ohje löytyy muuten täältä jos olet joskus haaveillut gluteenittomasta mutakakusta. Jaanan koti oli kyllä todella upea, ja tuumasinkin saattavani jäädä heille asustelemaan. Koko koti oli sisustettu yhtenäisellä linjalla ja kaikki elementit sointuivat täydellisesti yhteen. Siellä täällä näkyi pieniä kauniita yksityiskohtia ja erilaisia asetelmia ja värimaailma oli rauhoittava. Täytyy vaan todeta, että kyllä toisilla on silmää. Kamerat kävivät, ja tuottikin melkoista valinnanvaikeutta miettiä mitä kuvista julkaisisin ilman että postauksesta tulee kilometrin mittainen. Tässäpä muutama otos, ja jatkossahan Jaanan sisustusideoita kannattaa lueskella täältä.

IMG_8164.jpg

IMG_8221.jpg

IMG_8210.jpg

IMG_8201.jpg

IMG_8177.jpg

IMG_8204.jpg

IMG_8234.jpg

IMG_8195.jpg

IMG_8244.jpg

Kiitokset vielä kerran seurasta ja tarjoiluista Jaanalle, ja kaikille mukanaolleille!

Se toinen todellisuus

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Viime keväänä blogeissa kiersi haaste, jossa bloggaajien tuli paljastaa kotinsa arkirealismi. Tällöin en tullut lähteneeksi juttuun mukaan, mutta edelliseen postaukseen saamani kommentti sai minut tuumailemaan, että ehkä hitunen arkirealismia ei täälläkään olisi pahitteeksi. Jotkut saattavat myös joskus miettiä, että mustavalkoinen koti on jollain tavalla kylmä  ja väritön. Ehei, ei ole. Meillä kun näyttää jo aamulla puoli tuntia heräämisen jälkeen juuri tältä. Ja voitte vaan kuvitella, mitä iltaan mennessä on sitten jo ehtinyt tapahtua... Tällainen kevennys sunnuntai-iltaan, palaillaan huomenissa taas vähän kauniimpien kuvien kanssa. (Ja kyllä vaan, se kuvan vasemmassa nurkassa möllöttävä ruskea juttu on todellakin elämää suurempi pahvilaatikko, joka tällä hetkelllä kaunistaa elämäämme ja toimii samalla myös Jampan majana.)

IMG_8160.jpg

Kaaoksen taltuttaja

torstai 16. lokakuuta 2014

Olette varmaan kuulleet väittämän, että jos ihmisellä on pakonomainen tarve pitää ympäristöään järjestyksessä, se kielii siitä, että ihminen yrittää oikeasti hallita päänsä sisällä olevien asioiden suloista sekamelskaa. Tästä päätellen minun päässäni on viimeiset kymmenen vuotta ollut melkoinen myrsky menossa, sillä aina siitä saakka. kun muutin ensimmäiseen omistusasuntooni olen kärsinyt mitä suurimmassa määrin tavaroidenjärjestely-syndroomasta. Kerrottakoon myös, että tämä järjestyksenrakastajan elämä muuttui noin tuhat kertaa hankalammaksi kolme vuotta sitten, kun Jamppa syntyi, mutta edelleen päällä on ainainen yritys hallita ja ehkäistä kaaosta. Uskon vakaasti vanhaan sananlaskuun Tuo tullessas ja vie mennessäs, ja tätä yritän soveltaa myös käytännössä, vaikka se välillä onkin äärimmäisen rasittavaa. On kuitenkin helpompi nostella astiat samantien pesukoneeseen ja poimia ohimennessään lattialla lojuvat sukat pesukoriin kuin odotella aina viikko ja yrittää sitten taltuttaa kaikki sotkut kerrallaan. Sitä sotkua kun syntyy vallattomat määrät, vaikka taloudessa vaikuttaa vain yksi alle metrinmittainen. Kaiholla muistelen joskus lapsetonta aikaa, kun riitti. että kerran viikossa pyöräytti koneellisen pyykkiä ja teki viikkosivouksen, ja päivän päätteeksi nosteli muutamat eksyneet tavarat paikoilleen. Nyt järjesteleminen on lähes kokopäivätyötä, enkä suinkaan enää ihmettele tutkimusta, jonka mukaan lapsiperheessä käytetään useita tunteja päivittäin kotitöihin, kuten siivoukseen ja vaatehuoltoon. Järjestyksen ylläpitoa helpottaa jonkun verran se, että kaikilla tavaroilla on oma paikkansa. Näin ollen, kun sieltä sun täältä löytyy lojumassa tavaroita, on ne helppo kiikuttaa oikeaan osoitteeseensa. Nykyisessä kodissamme olenkin koko asumisaikamme organisoinut organisoimasta päästyäni löytääkseni kaikille tavaroille sopivat säilytyspaikat,sillä suuremmasta neliömäärästä huolimatta kodissamme on noin puolet vähemmän kaappitilaa kuin vanhassa kodissamme. Myös Jampan alati kasvava vaate- ja tavarapuoli vaatii oman tilansa. Tässä varmaan syy siihen, miksi monissa blogeissakin pääsääntöisesti kuvataan hyvin tarkkaan rajattuja tiloja tai pieniä yksityiskohtia. Useimmiten meilläkään ei siis näytä tältä.

IMG_7530.jpg

Ehkä aina kerran viikossa saatuani Jampan nukkumaan päivä- tai yöunille saan kodin raivattua siihen kuntoon, että voin hetkeksi istahtaa alas, ja vain nautiskella järjestyksestä. Siistissä kodissa lepää mieli ja sielu, ja on vaan niin rauhoittavaa istua alas hyvän kirjan ja pienien herkkujen kanssa, kun legot on kerätty koreihinsa ja muutkin ylimääräiset tavarat on poissa silmistä. 

IMG_7461.jpg    IMG_7468.jpg

IMG_7540.jpg

Löytyykö teistä muita pakkomielteisiä järjestelijöitä? Tai olisiko teillä jakaa hyviä vinkkejä siihen, kuinka saadaan temperamentikas kohta kolmevuotias osallistumaan järjestyksenpitoon, ja keräämään omat tavaransa iltaisin kasaan?

Osa yhteisöä - PoP-Blogit

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Bloggaaminen voi joskus olla hieman yksinäistä hommaa. Minäkin ehdin blogata vuosikaudet tapaamatta ainoatakaan kanssasisarta, ja en oikein etsimälläkään löytänyt muita samalla suunnalla asuvia bloggaajia. Kaikki blogimaailmaan liittyvät asiat tuntuivat tapahtuvan pääkaupunkiseudulla. Muutama vuosi sitten sain ensimmäisen kontaktin muihin Pohjois-Pohjanmaalaisiin bloggaajiin osallistumalla Oulussa kesäisin järjestettävälle blogikirppikselle, ensimmäisenä vuonna asiakkaana, ja seuraavina kahtena vuonna jo myyjän ominaisuudessa. Tämä tapahtuma on kerrassaan onnistunut kokonaisuus, mutta edelleenkin meidän tapahtumaan osallistuvien yhteistyö on jäänyt aina tähän yhteen päivään kerrallaan. Toki muutamat osallistujat ovat ystäviä myös vapaa-ajalla, mutta suurempaa yhteisöä ei tätä kautta vielä ole syntynyt. 

Viime keväänä onni potkaisikin sitten asian suhteen heti kerralla, sillä ensin sain kunnian liittyä osaksi Casa-blogit yhteisöä, jossa useampi bloggaaja on nimenomaan meitä Pohjoissuomalaisia. Jo tämä on tuonut hommaan kovasti lisää intoa, kun virtuaalisen seinän takana on ihmisiä, jotka jakavat saman harrastuksen, ja joilta saa tarvitessaan tukea moneen asiaan. Samoihin aikoihin bongasin Sisustusunelmia-blogista kutsun kaikille Oulun seudun bloggaajille kokoontua viettämään yhteistä päivää sisustuskauppakierroksen merkeissä. Tähän osallistuttuani löysinkin lähialueelta monta mainiota naista blogeineen, ja yhteyttä on pidetty siitä lähtien sekä verkossa, että osin kasvotustenkin. Tästä tapaamisesta sai alkunsa myös PoP-blogit sivusto, eli Pohjois-Pohjanmaan bloggaajien oma sivusto, jossa voi yhdellä sivustolla seurata kaikkien alueen bloggaajien uusimpia postauksia. Pop-blogeja voi seurata sekä blogger-sivuston kautta, että Facebookin kautta, joten jos olet nimenomaan etsiskellyt pohjoisemman alueen blogeja, käyhän kurkkaamassa, josko alla olevasta blogilistasta löytyisi uusia seurattavia. Mukaan otetaan myös koko ajan uusia bloggaajia, eli jos juuri sinä satut olemaan Pohjois-Pohjanmaalainen sisustus- tai lifestylebloggaaja, laitahan ilman muuta viestiä osoitteeseen popblogit@gmail.com, jossa saat lisää neuvoja ryhmämme ylläpitäjiltä Johannalta tai Jaanalta.

Tässäpä olisi asiasta innostuneille kurkisteltavaa, mm. nämä bloggaajat kuuluvat ryhmäämme,


                            10557213_763821020327197_507085768054966

Design Letters Ale - vain tänään

tiistai 14. lokakuuta 2014

Oletteko huomanneet, että Finnish Design Shop * viettää tällä viikolla synttäreitään, ja tarjoaa joka päivä 19.10 saakka erikoisalennuksia, jotka vaihtuvat päivittäin. Tänään iskin silmäni päivän tarjoukseen, eli Arne Jacobsenin Design Letters-mukeihin. Olen jo hyvissä ajoin aloittanut pähkäilyn sen suhteen, että mitäs tällä kertaa keksisin tarhantädeille joululahjaksi ja nyt keksin, että ostan kaikille omalla nimikkokirjaimella alkavan mukin *, täytän sen jouluisilla makeisilla, ja pakkaan kauniisti sellofaaniin. Nämä mukithan ovat monikäyttöisiä, ja niitähän voi käyttää esimerkiksi kylpyhuoneessa meikkisiveltimien tai vanupuikkojen tai -lappujen säilyttämiseen, työhuoneessa kynäpurkkina, keittiössä sokerikkona ja tokihan ihan vaan kahvimukina myös. Onko teillä tapana ostaa tarhantädeille tai lastenne opettajille joulu- ja kevätlahjoja?

fds_10-vuotta_designletters.jpg



(* Kaupallinen linkki.)

No onkos tullut joulu...

maanantai 13. lokakuuta 2014

...näin syksyn keskelle? No ei sentään vielä, vaikka olenkin huomannut muutaman isomman kaupan jo virittelevän jouluosastojaan lähtövalmiuteen. Sandyn luona sen sijaan fiilisteltiin toissa viikonloppuna  tulevaa joulua kattauksen muodossa erästä mahdollista tulevaa projektia varten. Kerron siitä sitten lisää, jos homma ottaa tulta alleen, mutta vilautetaan näin jo ensi alkuun muutama kuvatus tulevan joulun teemaväreistä. Nehän ovatkin varsin yllättävät musta ja valkoinen.

IMG_7289.jpg

IMG_7476.jpg

IMG_7509.jpg

Kehtaako siellä kukaan myöntää, että joulu alkaisi jo vähän kutkuttaa mieltä? Minä ainakin tilailin jo Hullareilta muutaman jutun pukin konttiin.

Tunnelmaa kynttilöillä

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Muutama viikko sitten osallistuin ystäväni järjestämille kynttiläkutsuille. Lähdin kutsuille hieman epäileväisin mielin, sillä muistissa oli edelleenkin viiden vuoden takaiset ensimmäiset kynttiläkutsuni, jossa myyjätär oli kauniisti sanottuna hieman ylikaktiivinen. Tällä kertaa sain kuitenkin yllättyä iloisesti, sillä tämänkertainen konsulentti oli todella mukava persoona, joka oli somistanut ystäväni kodin kauniisti syksyn uutuustuotteilla, ja jokainen sai rauhassa tutustua tuotteisiin, eikä ilmassa ollut lainkaan pakkomyynnin tuntua. Hyvin viihdyimmekin, ja monet tekivät kutsuilta löytöjä. Itseäni ihastutti eniten Party Liten uutuustuotteista mustavalkoiset kynttilät sekä täysin mustat tuikkukynttilät, joita en ole muualla nähnytkään. Koska meillä asustava miehenpuoli on kuitenkin allergian vuoksi erittäin tuoksuherkkä, jouduin jättämään toistaiseksi isommat hankinnat tekemättä, ja palasin kotiin vain yhden mustan testiversion kanssa, jonka voitin kutsujen lopussa järjestetyissä arpajaisissa. Kutsuilta tarttui kuitenkin mukaan mukavien ihmisten seurassa vietetyn iloisen illan tuoman hyvän mielen lisäksi muutamia somistusideoita, ja ajattelinkin jakaa kanssanne muutaman kuvan illan koristeista. Jos joku teistä on joskus miettinyt järjestävänsä Party Lite-kutsut, tai peräti miettinyt alkavansa itse kokeilemaan konsulentin uraa, löydätte postauksen lopusta ehtoisan esittelijämme yhteystiedot.

IMG_7022.jpg
IMG_7039.jpg
IMG_7024.jpg  IMG_7026.jpg
IMG_7032.jpg
IMG_7036.jpg
IMG_7027.jpg

Party Liten verkkokauppaan pääset osoittesta annikavalitalo.partylite.fi ja jos olet kiinnostunut järjestämään kutsut Oulun seudulla tai olet harkinnut edustajan uraa, saat lisätietoja osoitteesta an.valitalo@gmail.com